Jadepatsaan jalustan ympärille muotoutuu vielä toinen läpinäkyvä kerros. Tom Orrow selittää sen estävän ensimmäiset varkausyritykset. Jos joku kuitenkin onnistuu murtautumaan suojaverhon läpi, muuttuu sisällä oleva polttiaiskupu punaiseksi varoittamaan tunkeutujaa lähestyvästä vaarasta. Vihreä taideteos on nyt kaikin puolin hyvin suojattu, ja se kimmeltää kirkkaiden kohdevalojen loisteessa. Kunniaksemme järjestetty juhlapäivällinen on niin ikään koruton, sillä tilaisuuteen osallistuvat lisäksemme vain Tomin kaunis vaimo Sara.

Istumme tummanpuhuvasti sisustetussa kirjastossa, kun Rex ottaa puheeksi seikkailumme.

- Tom… meidän tehtävämme lienee suoritettu, vai mitä?

Isäntä istuu tyytyväisenä nahkatuolissaan ja myhäilee.

- Kyllä vain, Rex. Kertomastanne päätellen tehtävä ei ollut sieltä helpoimmasta päästä. Te ansaitsette tuntuvan korvauksen vaivoistanne. Mitä palkkioonne tulee, niin olen jo antanut taloudenhoitajalleni tehtäväksi lähettää tilillenne sovitun kompensaation. En vieläkään osaa sanoa, miten voisin teitä kyllin kiittää. Olette vaarantaneet jopa henkenne yhden pytingin vuoksi, mutta se merkitsee minulle sitäkin enemmän.

Kertaamme tapahtumia vielä pitkälle iltaan, kunnes viimein tulee aika jättää Tom Orrow ja palata kukin omille tahoillemme. Rex muistuttaa vielä yhdestä tapahtumasta, joka meillä on yhä edessä.

- Ystävät, minäkin kiitän teitä kaikkia osallisuudestanne tässä kadonneen jadepatsaan jahdissa. Meillä on tosin edessä vielä yksi tehtävä ennen kuin voimme pistää pisteen tämän tapauksen päätteeksi.

Miina katsoo kysyvästi Rexiä.

- Rex, mitä tarkoitat?

Saamme heti vastauksen.

- Muistattehan, että me olemme todistajina Fatima Peson oikeudenkäynnissä aivan tässä lähipäivinä.