Piipahdus siivoojien vieraana kulutti koko matkapäivämme, emmekä päässeet juuri lainkaan etenemään. Nyt olemme taas maantiellä, mutta päivä on kääntynyt jo illaksi. Päätämme jatkaa matkaa yön läpi. Kukin meistä saa vuorollaan vahtia menoa ja päivystää ohjaamossa. Jotta yöstä ei tulisi kovin yksinäistä, sovimme vahtivuorot pareittain. Minä ja Miina saamme ensimmäisen vuoron, ja jäämme ohjaamoon. Hieman minua pelottaa tämä yöllinen matka, mutta rauhoitun, kun tiedän, että apu on tarvittaessa lähellä.

Matkamme on sujunut häiriöittä. Herään myöhäiseen aamuun, sillä valvoin melko pitkään vahdittuani matkantekoamme alkuyöstä. Muutaman tunnin kuluttua saavumme suurelle risteykselle. Sitä kutsutaan suureksi siksi, että siinä erämaantie haarautuu itään ja länteen. Eteenpäin ei pääse, sillä vastassa on sisämeri. Olemme taas kokoontuneet ohjaamoon koko konkkaronkka ja mietimme, kierrämmekö itäistä vai läntistä kiertotietä etelään. Kumpikin reitti tietäisi usean viikon lisämatkaa, mutta meren ylitykseenkin kuluu oma aikansa. Suuressa risteyksessä on melkoisen kokoinen satama, josta lähtee päivittäin merenkulkualuksia sekä suoraan yli meren etelärannikolle että itä- ja länsirannikolle. Tulemme lopulta siihen tulokseen, että ylitämme meren kolossaalisella pintaliitäjällä, joka kuljettaa tuhansia matkustajia ja satoja kulkuneuvoja. Se liitää veden pinnalla ja kulkee huomattavasti nopeammin kuin tavanomaiset merenkulkualukset. Säästämme näin aikaa, jonka olemme valitettavasti menettäneet kaiken maailman pakkopysähdyksissä.

Suuri risteys on nimeltään Jorflebb ja on itse asiassa aikojen myötä muodostunut suureksi satamakaupungiksi. Kulkuneuvoja risteilee idästä ja lännestä, mutta vain harvoin kulkuvälineitä tulee meidän suunnastamme pohjoisesta. Erämaantie on hiljainen, sillä juuri kenelläkään ei ole asiaa erämaahan, jossa ei siis ole mitään muuta kuin roistoja. Jorflebissa tapaa kaikenlaisia kulkuvälineitä. Meidän helipumpperimme ei ole sieltä erikoisimmasta päästä. Suuret joukkokulkuvälineet ovat tavanomaisia siinä missä pienemmät henkilökohtaiset ajopelit. Kaupungin asukkaat ja läpikulkijat ovat niin ikään värikkäitä. Monipuolisuuteen vetää vertoja ainoastaan miljoonakaupunki Fitter Bungers. Ajamme helipumpperin satama-alueen pysäköintitaloon ja jalkaudumme kaupungille. Meidän on käytävä varaamassa matka, mutta joudumme odottamaan lähtöä alkuiltaan asti. Vaikka Jorflebb ei kooltaan yllä muiden suurkaupunkien tasolle, löytyy sieltä käytännöllisesti katsoen kaikkea mahdollista, jota voi vain kuvitella. Emme kuitenkaan jää maleksimaan, vaan kulutamme aikaamme täydentämällä varastoja.