Rex on huolestunut ja kysyy Fatimalta, mitä hän aikoo tehdä meidän suhteemme. Velhotar napsauttaa sormiaan ja salamannopeasti hänen vierelleen leijuu taas nelikopteri, jonka kyytiin nainen asettaa kallisarvoisen jadepatsaamme. Veistos katoaa taas ulottumattomiimme ties minnekä. Fatima ottaa puhuttelevan asennon ja nojautuu hieman kallelleen.

- Te olette nyt minun vieraitani ja saatte nauttia täysin rinnoin vieraanvaraisuudestani. Cosima näyttää teille huoneenne.

Samalla valot lavan yllä sammuvat ja lavalle pelmahtaa savuverho kuin peittääkseen Fatiman ja telebotin poistumisen. Kaunis Cosima on nuori neitokainen, joka vaivihkaa sipsuttelee luoksemme jostakin pylväiden takaa. Hänkään ei tunnu osaavan muuta kuin yhden sanan, mutta sen hän lausuu sentään kutsuvasti eikä viiltävän käskyttävästi.

- Seuratkaa!

Viehkeä katse kiertää nopeasti kvintettimme, mutta kääntyy kuin häpeillen poispäin. Cosima tuskin ottaa askelia, sillä sen verran pienillä askelluksilla hän etenee kiiltävällä kivilattialla. Seuraamme neitoa kohti pyöreän ison salin seinustalla komeilevia pylväsrivistöjä. Luon vielä viimeisen katseen taakseni ja tarkkailen salia ja sen koroketta, jolla savuverho on jo alkanut oheta. Keskellä pyöreää marmorilattiaa on suuri kuvio, jonka hahmottaa vain joko suoraan ylhäältä nähtynä tai etäämmältä. Lattiaan on kuvattu pahaenteinen okkultistinen symboli musta aurinko. Kylmät väreet kiirivät pitkin selkäpiitäni, kun mietin, mitähän tuo merkki tarkoittaa ja mihin tämä vieraanvaraisuus vielä johtaa meidät.

Ohitamme pylväsrintaman ja nousemme pienen oviaukon kautta kivisiä kierreportaita pitkin toiseen kerrokseen, jossa avautuu pyöreää salia kiertävä käytävä. Toinen puoli antaa huikean näköalan äskeiseen saliin ylhäältä katsottuna, ja nyt näen lattian taiteellisen kuvioinnin kokonaisuudessaan kurottaessani katsettani kaiteen yli. Vastakkaisella seinustalla on pitkä rivi ikkunattomia ovia, joista Cosima avaa meille yhden. Viattomilla silmillään hän katsoo meitä ja osoittaa kädellään meidät sisään huoneeseen. Ovi takanamme suhahtaa kiinni. Huomaan, ettei ovessa ole mitään lukkomekanismia eikä kahvaakaan. Rex tutkii niin ikään lukitusta, mutta toteaa oven olevan jonkinlaisen kauko-ohjauksen piirissä, kuten niin moni muukin asia täälläpäin. Huoneemme ei ole lainkaan hullumpi ja vastaa sisustukseltaan hyvinkin modernia hyvän tason hotellia. Valtava olohuoneen ikkuna kattaa koko peräseinän lattiasta kattoon. Kiiruhdamme uteliaina lasin ääreen katsomaan, mitä sen takana näkyy. Vedämme kaikki kuvaannollisesti henkeä ällistyksestä taas kerran.