Vauhdin hurmaa sähköpotkulaudalla

Pääsiäispyhät ovat eteläisessä Suomessa olleet tähän asti poutaisia. Sunnuntaipäivä on ollut keväisen aurinkoinen, joskin lämpötila on keikkunut vielä alle kymmenen asteen. Puolenpäivän aikaan tekemäni ulkoilukierros vaati yhä talviset tamineet ylle. Piposta, hansikkaista ja lämpimästä takista oli hyötyä, sillä paikoitellen kylmyys tuntui, jos ei nyt aivan luissa ja ytimissä niin ainakin nenänpäässä. Upea keli houkutteli myös toisenlaiseen aktiviteettiin. Nyt kun hiekoitushiekat on suurelta osin lakaistu talven jäljiltä pois, oli viimein mahdollisuus ottaa sähköpotkulauta esiin ja tehdä kevään ensimmäinen ajelu hienossa kevätsäässä.

Sähköpotkulauta on tämän hetken suosikkikulkuväline siinä missä sähköpolkupyöräkin. Ekologiset liikkumistavat ovat alkaneet kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän ja siksi kaikenlaiset sähköiset kulkuvälineet ovat nyt suosiossa. Olin pitkään itsekin miettinyt jonkinlaisen sähköisen kulkupelin hankintaa. Harkinnassa on ollut sähköpolkupyörä, sähkömopo ja sitten tämä sähköpotkulauta. Päädyin lopulta potkulaudan hankintaan käytännöllisistä syistä. Laudan saa kätevästi taitettua kahtia, jolloin sen kuljettaminen on helppoa silloin, kun sen kanssa ei pääse lautaillen eteenpäin. Polkupyörä sen sijaan tuppaa viemään aina paljon tilaa, vaikka onhan kokoon taittuviakin malleja saatavana. Sähkömoposta luovuin jo pelkästään pitovaikeuksien vuoksi. Mopo olisi tarvinnut kunnon säilytystilan, jollaista kaupunkiolosuhteissa voi olla vaikeaa löytää.

Xiaomi 365 sähköpotkulauta

Kulkuvälineen valinta ei sitten ollutkaan helppoa. Markkinoilla on useita erilaisia sähköpotkulautoja, joiden joukosta seuloutui lopulta monien ylistämä ja hyvät arvostelut saanut Xiaomi 365 -malli. Lauta ei ollut sieltä aivan halvimmasta päästä, ja mietin pitkään sen hankintaa. Lopulta tein päätöksen, ja uusi menopeli saapui odottamaan lumien sulamista aina näihin päiviin asti. Sähköavusteista potkulautaa on äärimmäisen helppo käyttää. Ohjaustangossa on käytännössä vain kaksi vipua virtakytkimen lisäksi. Toisella eli "kaasuvipstaakilla" lisätään vauhtia ja toisella tarvittaessa jarrutetaan. Liikkeelle pääsee antamalla alkuvauhdin kevyellä polkaisulla. Loppu onkin vain tasapainoilua ja matkanteosta nauttimista.

Uusi kulkuvälineeni sähköpotkulauta on todella näppärä värkki. Sillä pääsee kätevästi paikasta toiseen jopa 25-30 kilometrin päähän yhdellä latauksella. Lautaa voi ohjata monipuolisesti älypuhelimen sovelluksella, jolla ajokin voi myös lukita niin, ettei sen kanssa rullaaminen enää onnistu. Jos jotain miinuksia laudasta pitää löytää, niin se laskettakoon laitteen 12,5 kilon painolle. Kovin pitkiä matkoja potkulautaa ei siis viitsi kantaen retuuttaa. Kaiken kaikkiaan Xiaomi on mainio menopeli erityisesti kaupungissa pienen kokonsa ja suhteellisen hillityn vauhtinsa ansiosta.

Tekniikan historia 2/2019

Eteläisessä Suomessa on viime päivät hytisty kylmässä. Viikolla on tuiskuttanut jopa lunta pohjoisemmassa. Talvi yrittää pitää otettaan, mutta kalenteri käy vääjäämättömästi kohti oikeaa kevättä. Eipä ole tänäänkään aurinko juuri päässyt lämmittämään, vaikka möllötin on yrittänyt pilviverhon raosta piristää mielialoja. Kevättä odotellessa voi käpertyä nojatuoliinsa ja ottaa vastikään ilmestyneen Tekniikan historia -lehden (2/2019) käteensä ja uppoutua insinöörien ja muiden propellipäiden kummallisiin saavutuksiin aikojen saatossa. Uunituore lehti kertoo jälleen tekniikan ja mekaniikan historiaa, johon lukeutuvat tällä kertaa ansiokkaat artikkelit nitroglyserolista, lypsykoneesta ja vuosisatamme arvotehtaista. Mielenkiintoisten juttujen joukossa on myös kiehtova tarina kilogramman mallikilosta. Kaikenlaiset mittaukset ovat aina likiarvoja, mutta jotta mittaustuloksia voidaan edes jollakin tavoin vertailla keskenään, on ne suhteutettava johonkin vakioon.

Tekniikan historia 2/2019

Jutut jatkuvat kuudenkymmenen värikkään sivun verran. Leinon yrittäjäsuvun vaiheista voi lukea hienosta historiankirjoituksesta samoin kuin suomalaisesta graniitista. Lehti palaa myös sotavuosiin ja tuo sivuilleen näyttäviä kuvia merimiinoista. Ehkä hykerryttävin artikkeli löytyy 1600-luvun historiasta, jolloin oivallettiin tyhjiö. Nykyihminen elää tekniikan keskellä kuin olisi aina niin elänyt. Toisin oli vielä muutama sata vuotta sitten, kun arkea eivät tietokoneet ja muut vempeleet täyttäneet. Toisaalta elettiin sitä silloinkin eikä varmaankaan paremmasta aina osattu haaveillakaan. Nyt jos älypuhelimen akku pääsee loppumaan, on joillekin yhtä kuin maailmanloppu. Tällaisia huolia ei esi-isillämme ollut. Heidän ja vähän muidenkin menneistä ajoista voi lukea Tekniikan historia -lehdestä lisää.

Oskarinleipä

voileipä

Erilaiset lämpimät voileivät kuuluivat takavuosina ravintoloiden ja juottoloiden ruokalistoille. Leipien valmistus iltamyöhään varsinaisen keittiön jo sulkeuduttua lienee ollut kustannustehokasta. Samalla saatiin nälkäisten ravintolavieraiden vatsoihin täytettä juomien ja viihteen ohella. Muistan itsekin joskus 1970-luvulla ruokailleeni jossakin ravintolassa ja saaneeni eteen oopperaleivän tai vastaavan pikkulämpimän. Listalla saattoi tämän lisäksi olla sellaisia klassikoita kuten kappelileipä, metsästäjänleipä ja oskarinleipä. Ennen muinoin leiville oli ominaista reilu suolaisuus, jolla luonnollisesti yritettiin lisätä juomien menekkiä. Leipien perusainesosana on tyypillisesti paahdettuja leipäviipaleita, joiden herkullisuutta voi lisätä paistamalla ne pannulla voissa paahtamisen sijaan. Täytteet vaihtelevat leivän mukaan, mutta nämäkin ovat jotakuinkin tyypillisiä aineksia, kuten salaattia, tomaattia ja etikkakurkkuja sekä kaiken koristeeksi persiljantupsu.

Oskarinleipä

1 annos
  • 1 kpl valmis lehtipihvi tai ulkofileepihvi
  • 1 viipale vaaleaa leipää
  • 1 rkl voita
  • 3 tankoa valkoista parsaa suolaliemessä
  • ¾ dl katkarapuja suolaliemessä
  • suolaa
  • mustapippuria
  • persiljatupsu

Kastike

  • 2 rkl majoneesia
  • 1 tl ketsuppia
  • 1 tl sitruunamehua
  • suolaa

Sekoita kastikkeen aineet keskenään. Tarkista maku. Paista pihvi nopeasti molemmin puolin voissa kuumalla pannulla. Mausta suolalla ja pippurilla. Paahda leipä ja nosta se annoslautaselle. Nosta pihvi leivälle ja lisää päälle valutetut parsat ja ravut. Lusikoi päälle majoneesikastiketta ja koristele persiljalla. Tarjoa raikkaan kivennäisveden kanssa.

Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä