Vanha mies kääntää hitaasti päätään ja kohottaa vaivalloisen näköisesti sormeaan. Heikko äännähdys saa liikettä lakeijoihin.

- Nyt!

Sängyn lähettyvillä seisoo kaksi apulaista, joista toinen signaalin saatuaan alkaa näppäillä tietokonekuvaruudun kosketusnäyttöä. Vanhus pyytää meitä odottamaan.

- Ystävät, odottakaa hetki… pukeudun säädyllisesti.

Luulen, että pelkästään tuossa valtavassa sängyssä on pinta-alaneliöitä enemmän kuin koko makuuhuoneessani. Joka tapauksessa sen ympärille ilmestyy jonkinlainen virtuaaliverho niin, ettemme näe, mitä sen takana tapahtuu. Odotamme tovin, kunnes verho katoaa yhtä nopeasti ja salaperäisesti kuin oli ilmestynytkin. Ja kas kummaa sänky on kadonnut! Ja sen tilalla seisoo vetreän näköinen… eh… nuorimies? Siis nyt olen ymmälläni. Ehkä pian saan kuulla, mitä juuri tapahtui sen verhon takana. Rene on pukeutunut eräänlaiseen sotisopaan, asuun, joka saa hänet näyttämään ruumiillisesti hyvinvoivalta. Kasvot ovat nuorentuneet vuosikymmeniä! Mies astuu pari askelta eteenpäin ja levittää kätensä.

- Katsokaa, mitä nykytekniikalla saadaan aikaiseksi!

Meidän kaikkien silmät pullahtavat hämmästyksestä ja suumme on apposen avoinna. Ihmettelemme ääneen. Rene jatkaa.

- Tämä on oikeastaan sovellutus vanhasta keksinnöstä, joka esiteltiin jo tuhansia vuosia sitten. Silloin tätä kutsuttiin eksoskeletoniksi eli ulkoiseksi tukirangaksi. Distinktioasut lienevät teille tuttuja ja arkipäiväisiä. Kasvonpiirteeni ja ääneni ovat asun tuomia ominaisuuksia, kuten varmasti jo havaitsittekin. Takaan, että tämän ulkokuoren sisällä on se sama vanha tuttu Rene Tiffa, jonka tapasitte hetki sitten.

Huokaisemme helpotuksesta. Selitys hälvensi paljon kummastustamme, ja nyt kun tarkemmin mietin, niin kaikkihan on ihan järkeenkäypää. Renellä on vielä asiaa.

- Ilman näitä teknisiä vermeitä en enää pystyisi liikkumaan, mutta nyt jättäkäämme tekniikan ihmeet ja siirtykäämme ruokasalin puolelle. Teidän täytyy olla nälkäisiä. Olette vieraitani, joten nauttikaa täysin rinnoin vieraanvaraisuudestani.

Rene liikkuu hämmästyttävän ketterästi. Mieleeni tulee taannoinen ystävämme Gorba, joka oli myös varustautunut hieman vastaavanlaisella ulkorangalla, joka nuorensi vanhuksen kymmenillä vuosilla.