Jadetanssi - osa 146

Kesken keskustelumme mestari Bomfel saa viestin helipumpperista. Sen automaattiset tunnistimet ovat havainneet liikettä ympärillään ja tarkkailukamerat välittävät kuvaa suoraan mestarin aivokudoksiin. Mietin aina silloin tällöin, mitähän tuon mustan kuvun alla oikein tapahtuu. En tiedä, miten mestarin aivomöykky on teknisesti yhdistetty laitteisiin, mutta toimenpide lienee onnistunut, sillä edessäni on siitä elävä todiste. Taitaa olla kätevää tuollainen kuvansiirto suoraan vastaanottimista aivosopukoihin. Sen verran olen saanut selville, ettei tuossa mustassa laatikossa elelevällä oliolla ole silmiä sen enempää kuin muitakaan ruumiinosia. Hieman minua inhottaa ajatuskin paljaista aivoista juustokuvun alla. Noh, palataanpa taas asiaan. Saamme kuulla, että helimpumpperin maastoa tutkii tuntematon alus. Vaikka lentolaitteemme onkin häivepeitteellä näkymätön, on se yhä tunnistettavissa kehittyneillä tutkaimilla. Mestari epäilee, että aluksemme alla kiertelevä kuljetin on havaitsemassa lentoaluksemme. Mestari päättää nostaa helipumpperin yläilmoihin kauko-ohjauksella. Operaatio on suoritettava mahdollisimman varovaisesti, jotta aluksemme liike ei paljasta sitä. Moottorien käynnistäminen ei tule kuuloonkaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää levitaatio, joka puolestaan kuluttaa melkoisesti energiaa. Voimankulutuksen uhalla laitteemme alkaa hitaasti kohota painovoimaa uhmaten. Odotamme kaikki jännittyneinä tilannetiedotusta. Metallirasia seisoo pöydän päädyssä hiljaa, ja sekunnit kuluvat. Rex näyttää olevan hermostunut, kunnes sähköinen ääni laukaisee pingottuneet odotuksemme.

- Helipumpperi on nyt toivon mukaan riittävän korkealla, jotta sitä ei voida havaita peilaamalla tai muilla tutkavälineillä. Yritän saada lisää tietoa tuntemattomasta lenturista, mutta minulla on epäilykseni…

Lause jää ikävästi kesken. Toivottavasti tuntematon vierailija selviää harmittomaksi ohikulkijaksi. Rex ei tyydy odottamaan.

- Mestari Bomfel, mitä epäilet?

Vaimea surina puolipallon sisällä on kaiketi merkki siitä, että kyborgi taas tarkentaa linssejään. Emme saa vastausta, mutta tuskin lienee kaukaa haettu, jos epäilys osoittautuu Fatima Pesoksi tai hänen joukkiokseen. Jäämme odottamaan tilanteen kehittymistä. Nousemme pöydästä ja alamme valmistautua palaamaan studiolle. Päivä on kääntynyt illaksi ja ilma on selvästi viilentynyt, joskin se on yhä miellyttävän lämmin. Mammora sijaitsee sisämaassa eikä täällä ole leyhyttäviä tuulahduksia, jotka raikastaisivat ilmaa. Ympäristöstä huokuu edelleen lämpöä, jonka auringon polttavat säteet ovat synnyttäneet.

Julkaistu lauantaina 9.6.2018 klo 12:34 Projektit-luokassa avainsanalla kirjat.

Edellinen
Jadetanssi - osa 145
Seuraava
Jadetanssi - osa 147