Prokuraattori laskee katseensa hetkeksi kohti betonilattiaa ja nostaa sitten tummat silmänsä tarkastellen jokaista meistä vuorollaan. Mies on ilmiselvästi väsynyt ja vuosien kuluttava työnteko näkyy hänen kasvoillaan. Murjantainen on valmis kertomaan osuutemme tässä operaatiossa.

- Olette olleet mukana alusta asti…

Hämmennymme ja katselemme toisiamme. Virkamies jatkaa.

- …Katsokaapas, olemme yrittäneet saada Fatiman satimeen jo pitkän aikaa. Tiedämme hänestä vakoilumme ja tiedustelumme ansiosta yhtä ja toista ja näiden tietojen perusteella viritimme hänelle häijyn ansan. Varoimme kuitenkin viimeiseen asti, ettei Fatima olisi saanut ennalta tietää suunnitelmistamme. Rakensimme monimutkaisen peitetarinan, joka kietoutui jadepatsaan ympärille. Tiesimme, että Fatima jahtaa tuota vihreästä kivestä veistettyä taideteosta salaisiin kulttimenoihinsa, ja niinpä annoimme hänen varastaa sen, jotta pääsisimme hänen jäljilleen. Tässä vaiheessa te tulitte mukaan kuvaan.

Rex alkaa oivaltaa.

- Ahaa… Seuraavaksi tarvitsitte ulkopuolisen etsivätoimiston hankkimaan patsaan takaisin ja samalla pääsitte Fatiman jäljille.

Prokuraattori kierähtää laiskasti ja kääntää katseensa Rexiin.

- Aivan niin, ystäväni. Kaiken piti näyttää siltä kuin hallituksella ei olisi ollut mitään tekemistä koko asian kanssa, vaikka tosiasiassa valtio jos kuka halusi kiihkeimmin Fatiman telkien taakse.

Kaukokin haluaa tietää lisää.

- Entä mikä oli mestari Bomfelin osuus?

Murjantainen tekee hitaita ja harkittuja liikkeitä ja elehtii ponnettomasti.

- Bomfel on, kuten jo varmasti tiedättekin, hallituksen entinen sotalordi. Meidän onneksemme hänen aktiiviuran ajoistaan on kulunut jo jokunen aika, ja harva muisti hänet enää, joten hän oli oivallinen apu operaatiossamme. Bomfelin tehtävänä oli varmistaa, että onnistutte toimeksiannossanne.