No täytyy kyllä myöntää, että Gorballa on todella muhkeat mustanharmaat kulmakarvat. Korvanappiini kuuluu kollektiivimuistitietokoneen selostus Neuvostoliitosta. Kyseessä olevan tuuheakulmakarvaisen johtajan nimi ei tosin ollut Gorba vaan Brežnev, tietää tietokoneeni kertoa. Ja Gorbankin nimi oli oikeastaan Gorbatšov. Tämä kollektiivimuisti on todella mainio apuväline. En lähde korjaamaan sattunutta virhettä. Tiedä sitten miten pitkään Gorballa on lempinimensä ollut, vaikka se perustuukin virheelliseen muistitietoon. Kaukoa askarruttaa vanhuksen suun edessä oleva laite.

- Eh, Gorba, anteeksi tungetteleva kysymykseni, mutta olen utelias. Mikä sinulla on tuossa suun edessä?

Gorban silmät kirkastuvat ja hän on kuin valmis pitämään luennon oudosta vempeleestään leukapielessään. Sormi osoittaa konetta.

- Tämä tässä on respiraattorini. Olen jo sen verran vanha, että minulla on alentunut hapenottokyky. Laite pumppaa ilmaa keuhkoihini, jotka eivät muuten kykene ammentamaan happea riittävällä teholla. Täysin vaaraton kone, vaikka näyttääkin kuvottavalta. Mutta kertokaapa, miksi hiippailette täällä kellarissa?

Rex puhuu puolestamme.

- Etsimme erästä esinettä, jonka Fatima otti meiltä.

Vanhan miehen ilme muuttuu ja äänessä kuulostaa olevan värinää.

- Fatima! Oletteko te olleet tekemisissä Fatima Peson kanssa?

Nyökkäämme kaikki enemmän tai vähemmän tahdissa. Rex jatkaa.

- Valitettavasti kyllä.

Gorba korjaa asentoaan ja nojautuu hieman eteenpäin ja kysyy nousevalla nuotilla.

- Ja Hälk Folsan?

Nyökkäämme taas myöntävästi. Kuuluu pitkä vaimea vihellys. Gorba nojautuu takaisin taaksepäin ja tokaisee.

- Olettepa te rohkeita! Sitä kaksikkoa ei ole viisasta ärsyttää. Ja minä kun kuvittelin, että olette tulleet näpistämään keittiöstä suuhunpantavaa. Muuten, oletteko nälkäisiä? Milloin olette viimeksi syöneet?

Rex vastaa ukkovanhukselle hieman huvittuneena.

- Ehei, emme tulleet varkaisiin ja kiitos, minä ainakin olen kylläinen.

Me muutkin vastaamme juuri syöneemme. Gorballa on vielä sanottavaa.

- Niin, katsokaapas, minä kuulun täällä vähän niin kuin kalustoon, mutta harvat tietävät, että asustelen täällä kellaritiloissa. Haen säännöllisesti omin luvin keittiöstä ruuanmurusia aina kun siellä silmä välttää.