Kolmas päiväni eli tiistai Norjassa oli varattu enimmäkseen omalle ohjelmalle. Ryhmällemme oli kutienkin järjestetty pieni kiertokävely Oslon keskustassa asiantuntevan oppaan opastamana. Oslon kaupunki on yllättävän iso. Keskusta-alue on laaja ja kaikkialla on kauppoja ja suuria toimistotaloja. Siinä missä Helsinki rajoittuu muutaman korttelin säteelle Kolmen sepän patsaasta, Oslossa riittää katuja käyskenneltäväksi. Kaupunkikierroksen päätteeksi tutustuimme Oslon kaupungintaloon.

Vuonna 1931 käynnistyi kaupungintalon rakentaminen, joka kuitenkin keskeytyi toisen maailmansodan ajaksi jatkuen sodan jälkeen. Rakennus valmistui lopulta toukokuussa vuonna 1950. Talo on sanalla sanottuna nähtävyys. Kaupungintalossa voi vierailla maksutta ja kierrellä yleisölle avoinna olevissa saleissa. Astuttuani sisään tähän valtavaan ja massiiviseen kompleksiin suorastaan haukoin henkeä kaikesta siitä loistokkuudesta ja yksityiskohtien runsaudesta. Kaikkialla on nähtävissä, että kuluissa ei ole säästelty. Rakennus on kuin taideteos, ja jos vain on kiinnostunut arkkitehtuurista, on Oslon kaupungintalo oiva ja lähes pakollinen tutustumiskohde.

Loppupäivä olikin sitten vapaata aikaa, jonka käytin kierrellen kaupungin keskustassa. Illaksi ryhmällemme oli järjestetty vielä hieno päivällinen keskustan hienossa Eik Annen Etage -ravintolassa. Siellä meitä odotti neljän ruokalajin, sanoisinko, juhlapäivällinen. Erinomaisen ruuan kruunasi vielä suomalainen keittiöpäällikkö, joka tuli esittelemään suomeksi kunkin ruokalajin varta vasten ryhmällemme. Mainio vierailuni Oslossa alkoi tulla hiljalleen päätökseen. Paluulentomme kohti Helsinkiä lähti keskiviikkona pian puolenpäivän jälkeen. Hieno piipahdus Oslossa oli täydellisesti onnistunut ja jätti miellyttäviä muistoja.