Rex astuu lähemmäksi Reneä ja jatkaa hieman ääni väristen.

- Jos tämä on jotain pilaa, se on todella mautonta.

Nyt Renekin nousee seisomaan ja nostaa kätensä Rexin olkapäille.

- Poikani, lapseni… Sinulle on kerrottu, että isäsi, siis minä, katosi kaksoissodan jälkimainingeissa. On totta, että olin mukana kaksoissodassa sotalordina yhdessä Bomfelin kanssa. Pian sodan jälkeen tutustuin nuoreen naiseen, siis äitiisi, ja kuinka ollakaan, sitten synnyit sinä. Minut oli samaan aikaan nimitetty valtion korkea-arvoiseen virkaan maatalousprokuraattoriksi. Eteeni urkeni ura, eikä rauhallinen kotielämä sopinut siihen kuvioon. Rex, olen pahoillani, että jätin sinut ja äitisi. Olin itsekäs ja hölmö.

Rex katsoo suoraan Renen silmiin.

- Mistä voin olla varma, että olet isäni?

Miehet tuijottavat sanattomina hetken toisiaan.

- Puolet geeneistäsi on peräisin minulta. Siitä olen täysin varma, sillä teimme isyystestin heti syntymäsi jälkeen.

Rex pudistaa päätään ja saa vain vaivoin sanan suustaan.

- Mutta…

Rene jatkaa.

- En täysin jättänyt teitä oman onnenne nojaan, sillä avustin rahallisesti kaikki nämä vuodet äitiäsi, mutta raha ei tietenkään korvaa sitä isän rakkautta, jota minun olisi tullut sinulle antaa. Kaipasin sinua jatkuvasti ja odotin joka ilta edes jonkinlaista viestiä sinulta, mutta turhaan. Ethän sinä voinut olla minuun yhteydessä, koska et tiennyt minusta mitään. Se oli toiveajatteluani, jolla vain yritin peittää tunteeni.

Kyynel kihoaa sekä Rexin että Renen silmäkulmaan. Todistamme parhaillaan sydäntä särkevää perhetapahtumaa ja haikeaa jälleennäkemistä. En ymmärrä, miten tähän on tultu. Vasta hetki sitten tappelimme pahan Fatiman kanssa ja nyt olemme nyyhkimässä isän ja pojan kanssa. Katsahdan Miinaan. Hänkin on herkistynyt ja pyyhkii silmäkulmiaan enkä minäkään voi olla vetistelemättä. Rene ja Rex halaavat toisiaan. Nyt meinaa meikäläinenkin kohta pillahtaa itkuun.