Miina ja minä istumme hiljaisina ja ikään kuin vankeina omassa kulkupelissämme, kun meitä kuljetetaan kohti tuntematonta. Katselen tuulilasin läpi, miten sysimetsä lipuu allamme. Maisemat ovat yksitoikkoiset. Rex ja Kauko seisovat mestarin kanssa ikkunoiden ääressä yrittäen saada selville matkakohteemme. Olemme kohta lentäneet ehkä noin puoli tuntia, kun vauhtimme alkaa hidastua. Lähestymme matalahkoa vuorenrinnettä, jonka juurelle aarniometsä päättyy. Lähistöllä puiden keskellä on pieni lampi. Sininen valo syttyy näyttötaululla. Rex kysyy, mitä nyt on tapahtumassa. Bomfel vastaa.

- Kaappaajamme kytki juuri umpiosuojauksen päälle. Sitä käytetään yleensä sukelluksessa!

Rex näyttää yllättyneeltä ja jatkaa.

- Niinkö? Taidamme siis kohta sukeltaa tuohon allamme olevaan pieneen metsälampeen.

Seisahdumme allikon yläpuolelle. Seuraan sivuikkunoista, miten lennokit molemmin puolin kääntyvät pystyasentoon pitäen edelleen tiukasti kiinni omasta lentolaitteestamme. Korkeutemme putoaa ja lähestymme veden pintaa. Sukellamme pinnan alle vienon pulpahduksen saattelemana. Lampi on huomattavasti syvempi kuin mitä voisi päältä päin kuvitella. Mestari Bomfel seuraa tarkasti tapahtumia ja kommentoi.

- Tämä on keinotekoinen lampi!

Pysähdymme ja lentoraketit vaihtavat suuntaa kääntyen taas vaakatasoon. Jatkamme matkaa veden alla eteenpäin. Edessä näkyy tumma tunneli, jonka seinämiä valaisevat sekä lentureiden että helipumpperin valot. Etenemme jonkin matkaa pimeässä tunnelissa, kunnes etualalla alkaa siintää valaistusta. Luulen, että olemme matkanneet vuoren sisustaa kohti, sillä tulemme nyt suureen kallioluolaan ja nousemme loivasti pintaan pohjaa pitkin ryömien. Katselen kirkkaasti valaistua kiviseinäistä hallia, joka on rakennettu vedenalaiseksi tai paremminkin vuorensisäiseksi satamaksi. Lenturit työntyvät kiskotelineille. Pohjassa olevan kameran kuvasta seuraan, miten suuri nostolava nousee allemme samalla kun lentokoneet irrottavat otteensa. Useiden kaikuvien kolahdusten jälkeen kojetaulun sininen varoitusvalo sammuu umpiosuojauksen kytkeytyessä pois päältä. Luolaan laskeutuu haudan hiljaisuus. Olen Miinan kanssa noussut tuulilasin äärelle seisomaan. Yritämme koko kvintetti tutkia ympäristöä ja saada selville, missä oikein olemme. Lentoaluksemme on yhä ulkopuolisen ohjauksessa emmekä saa ovia auki emmekä pysty muutenkaan ohjailemaan laitteitamme.