Alamme välittömästi keskustella apinasta, joka puheissamme pian muuntuu vakoilulaitteeksi. Eläimeksi naamioitu animatroni on ainoa selitys ilmiölle, koska proffan sanojen mukaan viidakossa ei ole apinoita. Epäilemme, että robotti oli lähetetty seuraamaan ryhmäämme, ja nyt sen havaintojen perusteella olemme saaneet seuraa. Kuvaruudulla näkyy isohko leijuva lentolaite, joka kiertelee hitaanpuoleisesti saaren yllä. Rex ei ole huojentunut. Hän avaa keskustelun.

- Pelkään pahoin, että tuo lentolaite on tullut meidän vuoksemme.

Miinalla on omat epäilyksensä.

- Rex, luuletko, että perivihollisemme Fatima Peso on päässyt jäljillemme?

- Se on mahdollista. Emme tosin tiedä, minkälaisella laitteella hän on liikkeellä, joten emme voi olla varmoja, kuka lentolaitetta parhaillaan ohjaa.

Professori on hermostunut.

- Jahtaako joku teitä?

Bomfel yrittää rauhoitella kaikkia.

- Rauhoittukaa hyvät ystävät. Meidän on paras poistua tutkimusasemalta ja yrittää johdattaa nuo kutsumattomat vieraat pois saarelta. He eivät saa tunkeutua tänne.

Borloffilla lienee jo suunnitelma.

- Pääsette täältä helposti pakoon. Viiden pelastautumissukkulan lisäksi alhaalla on vielä vastikään löytämämme kuljetin.

Oto pohtii jo seuraavia askeleita.

- Entä miten pääsemme aluksellemme, joka lojuu parhaillaan järven pohjassa?

Bomfel tietää ratkaisun.

- Nostan helipumpperin etäohjauksella pohjamudista pinnalle ja lennätän sen viidakkotielle. Kiidämme hallituksen kuljetinsukkulalla aluksellemme ja toivomme, että ehdimme sisään ennen kuin ahdistelijamme ehtivät saarelta viidakkoon.

Kauko taitaa epäröidä.

- Hmm… Vaikuttaa uhkarohkealta. Varmasti tuo joukkio havaitsee helipumpperin tai kuljetinsukkulan tai molempien liikkeet ja säntää kimppuumme.

Rex yrittää liennyttää ilmapiiriä.

- Jos joukkio on nyt ylipäätään tullut meidän vuoksemme pahoissa aikeissa. Voihan kyseessä olla hyväntahtoinen vierailijakin.