Oih, mässäilyä, mässäilyä, mässäilyä! Vierailla ei näytä olevan mitään rajaa lastatessaan ruokaa lautasilleen, huh, huh! Viiniäkin kumotaan laseja laskematta. Jestas sentään näitä orgioita! Pirskeitä on jatkunut jo hyvän aikaa ja väki on selvästi puheliaammalla tuulella. Mitä nyt?! Valot sammuivat! Sekunnin tuhannesosan aikana aivoissani käy kymmeniä eri vaihtoehtoja yllättävän tilanteen selittämiseksi. Ensimmäisenä mieleeni tulee valomerkki. Siitä ei voi olla kyse, sillä pimeyttä on jatkunut jo kymmenen ja kohta kaksikymmentä sekuntia. Saleja valaisevat vain ikkunan läpi hehkuvat ulkovalot, mutta muuten on kuin säkkipimeää. Hetken hiljaisuuden rikkoo hiljalleen yltyvä puheensorina. Lasit kilisevät. Kuulen selvästi Tom Orrowin kohonneen äänen. Hän pyytää pysymään rauhallisena. Yllättävä sähkökatkos on keskeyttää iltamat. Isäntä jatkaa ja kertoo, että asiaa selvitetään parhaillaan. No, odotellaan…

Pimeyttä on kestänyt arvioni mukaan ehkä noin kymmenen minuuttia. Kas, siinäpä ne valot taas ovat. Hämmentynyt juhlaväki räpyttää kanssani silmiä. Häikäisevä valaistus polttaa verkkokalvoja. Tom kiittelee vieraitaan kärsivällisyydestä ja sanoo, ettei tiedä, mistä katkos johtui. Ruokasaliin ryntää vartija mustassa puvussaan. Tällä miehellä ei ole valkoista paitaa eikä mustaa solmiota vaan musta poolopaita. Häntä en ole nähnyt aiemmin täällä sisätiloissa. Mikä viskaali hän lieneekään? Vartija kiirehtii Tomin luokse ja supisee jotain tämän korvaan. Isännän silmät avautuvat, ja samassa molemmat miehet ottavat juoksuaskelia naapurisalin puolelle. Osa juhlijoista havaitsee kiireen ja seuraa heitin perässä. Minäkin harpon salia kohtia tavanomaista pidemmillä askelilla ihan pelkästä uteliaisuudesta. Olen ensimmäisten joukossa ja pääsen eturivissä todistamaan, että aiemmin illalla paljastettu jadepatsas on poissa. Vitriinin edessä parveilee nyt vartija poikineen. Radiopuhelimet käyvät kuumina samoin kuin Tom Orrow. Kuulen vihaisen miehen käskyttävän kovalla äänellä miehiä tutkimaan paikat niin sisällä kuin ulkona. Varkaan täytyy olla vielä lähistöllä, Tom aprikoi ääneen. Talossa alkaa vipinä ja vilske. Vieraat seuraavat turvamiesten säntäilyä, kunnes joku huutaa ja osoittaa kädellään ikkunoita: "Ulkona!" Katseet kääntyvät salin ikkunoiden suuntaan. Saan tietää, että pihalla on havaittu liikettä. Patruuna juoksee turvamiesten kanssa terassin ovesta ulos. Illan pimeydessä on vaikea havaita oikeastaan yhtään mitään. Vieraat yrittävät epätoivoisina seurata tapahtumia, mutta kukaan ei näe mitään erityistä. Ampukaa, ampukaa! Ulkoa kuuluu kehotus. Tom antaa käskyjä, ja kohta kuuluu vaimea papatus. Tuli on avattu!