Bomfel on pysähtynyt jääkentän laitamalle. Rex ja Kauko saapuvat ensimmäisinä ja pian minä ja Miina pysähdymme ryhmän jatkoksi. Taivastelemme näkymää. Edessämme on valtava valkoinen rakennuskompleksi. Se on kuin suuri lumilinna, jota ympäröi huomattavan korkea muuri, valkoinen sekin. En ihmettele, miksi tämä rakennelma ei näy kunnolla tutkakuvissa, sillä sehän sulautuu lähes täydellisesti ympäristöönsä valkoisen lumen keskelle. Niskamme on mennä sijoiltaan, kun yritämme hahmottaa valtaisan linnan mittasuhteita. Bomfel saa viimein suunsa, tai mikä kommunikointimenetelmä hänellä sitten lieneekään, avatuksi.
- Mitään tuon kaltaista en ole eläessäni vielä nähnyt ja olen sentään kaikkien näiden vuosien aikana nähnyt ja kokenut kaikenlaista.
Mestarin puheesta saa sen käsityksen, että hökötys on koko lailla yllättävä. Minulta on turha kysyä kokemuksia mistään vastaavasta. Tuskin kukaan muukaan seurueestamme on törmännyt vastaavanlaiseen lumilinnaan. Pieni tarkennus lienee tässä paikallaan, että rakennus ei liene aivan lumesta tehty vaan vain päällystetty valkoisella materiaalilla sekoittuakseen maastoon. Tarkkaavaisuutemme herpaantuu, kun kuulokkeisiin tulee äänimerkki. Se kiinnittää huomiomme tutkakuvaan, jossa ryhmäämme lähestyy pohjoisesta useita pieniä pisteitä kiinteänä ryppäänä. Kuulen mestarin äänen kuulokkeistani.
- Emme ole kohta yksin. Varautukaa pahimpaan. En usko, että noilla lähestyvillä kohteilla on hyvät aikeet mielessä.
Mestari ehtii juuri ja juuri sanoa lauseensa loppuun, kun ohitsemme sujahtaa energiakimppu. Se on eittämättä suunnattu meihin ja sen tarkoituksena on saada tuhoa aikaan. Ryhmämme hajaantuu. Mestari ja Oto kaartavat kiitureineen vasemmalle ja me Miinan kanssa pyöräytämme keulamme oikealle. Rex ja Kauko tekevät täyskäännöksen. Suunnistamme ensin takaisin tulosuuntaamme, mutta laskeskelemme, ettemme ehdi solien suojaan ennen kuin vihamieliset ammuskelijat tavoittavat meidät. Mestari antaa meille uhkarohkean kehotuksen. Käännymme sittenkin takaisin kohti linnaketta. Yritämme puikkelehtia ammuskelun lomasta linnoitukselle. Pidän kahvoista kiinni, kun Miina kääntää levitaatiokiiturimme jyrkässä mutkassa takaisin aukiolle. Etäämpänä myös mestari ja Oto ovat kääntyneet samoin kuin Rex ja Kauko. Paahdamme nyt yhtenä rintamana kohti tuntemattomia tulittajia. Välkehtivät energiakimput ohittavat meidät vain muutaman metrin etäisyydeltä. Vahdin tutkakuvaa, jossa kymmenkunta pistettä lähestyy meitä uhkaavan nopeasti. Kysyn Miinalta, onko meillä mukana mitään aseentapaista ammuntavälinettä.