Vuosi sitten tein uudenvuodenlupauksen ja lupasin kirjoittaa toisen romaanini. Lupaus piti ja viime perjantaina ilmestyi Jadetanssi-seikkailuromaanin viimeinen osa, joka samalla päätti melkein vuoden mittaisen urakkani. Kaavailin alkuvuodesta kirjoittavani jälleen kirjaa päivä ja sivu kerrallaan samaan tapaan kuin vuonna 2013, jolloin kirjoitin ensimmäisen romaanini Koskenlaskija. Aivan joka päivä en tekstiä kirjoittanut, kuten olin jo ennakolta aavistellutkin. Väliin mahtui muutakin kirjoittamista, kuten katsauksia ajankohtaisiin tapahtumiin ja aktiviteetteihin. Tänä vuonna muita aiheita oli tosin huomattavasti vähemmän kuin ensimmäisen romaanini aikaan. Kirja etenikin aluksi suunnitelmien mukaan eli yhden sivun päivässä, mutta jossakin vaiheessa innostuin tarinastani sen verran paljon, että tekstiä syntyi koko seuraavan viikon tarpeiksi. Vähitellen päivittäinen kirjoittaminen vaihtuikin viikonloppukirjoitteluksi. Romaani eteni yhä kuitenkin päivittäin, sillä olin kirjoittanut päivittäiset tekstit jo edellisenä viikonloppuna. Kaiken kaikkiaan Jadepatsas-eepokseen syntyi 319 osaa ja saman verran ilmestymispäiviä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että ensimmäisessä romaanissani oli "vain" 235 osaa. Uusin romaanini ilmestyy alkuvuodesta 2019 kovakantisena 434-sivuisena painoksena. Sivumäärä alkoi uhkaavasti kasvaa syksyyn tultaessa. Käyttämäni kirjapaino sallii enintään 480 sivua, joten jouduin pakostakin jarruttamaan kirjoittamista, jotta en ylittäisi ylärajaa.

Tämä toinen vuoden mittainen kirjoitusurakka oli jälleen hyvä kokemus. Kirja ei synny pelkästään sormia napsauttamalla. Kirjoittaminen oli yllättävän vaativaa, vaikka mielessä olisi ollut valmis juoni. Juonen auki kirjoittaminen olisi käynyt hyvin nopeasti, ehkä vain viikonlopussa, mutta lopputulos olisi ollut lyhyt ja jättänyt lukijalle paljon pohdittavaa. Ensimmäiset ajatukset ja juonikuviot Jadepatsas-kirjaan olivat syntyneet jo vuosia sitten. Nyt oli aika ryhtyä yhdistelemään vuosien saatossa kehittyneitä lyhyitä juoni-ideoita ja koota niistä yhtenäinen seikkailu. Haaveenani oli jo pitkään ollut kirjoittaa scifi-fantasia. Täysin scifi saatikka fantasiaa kertomukseni ei ole, mutta kummallinen kertomus tästä kuitenkin syntyi. Juttu sijoittuu jonnekin tuhansien vuosien päähän, ja siinä esiintyy kaikenlaisia outoja laitteita ja hahmoja. Mielikuvitus olisi voinut laukata enemmänkin. Sain työn nyt joka tapauksessa päätökseen ja samalla sain toisen projektini vihdoin valmiiksi.