Näyttää siltä, että kaikki varastettuun ja sittemmin löydettyyn ja omistajalleen palautettuun jadepatsaaseen liittyvät asiat ovat nyt käsitelty loppuun. Seisoskelemme sanattomina keskellä katua ja yritämme kaiketi kukin keksiä jotain sanottavaa. Miina rohkaisee itsensä ja avaa lyhyen odottelun jälkeen keskustelun.

- Kas niin… meidän tehtävämme taitaa olla päättynyt. Rex, mitä meillä on seuraavaksi?

Rex on luonut katseensa maahan tai paremminkin kengänkärkiinsä, mutta nostaa päänsä kuultuaan nimensä mainittavan.

- Niin, minä taidan palata takaisin pohjoiseen tapaamaan isääni, joka on ollut minulta kadoksissa käytännöllisesti katsoen koko ikäni. Saa sitten nähdä, miten pitkäksi vierailuni siellä venähtää.

Kaukolla on kysyvä ilme kasvoillaan.

- Mitkä ovat suunnitelmasi?

Rex on mietteliäs.

- Haluan tutustua paremmin… isääni… Rene Tiffaan.

Ystävämme pitää lyhyen tauon ennen kuin lausuu sanan "isääni". Päättelen siitä, ettei Rex vieläkään tahdo oikein uskoa kuulemaansa ja kokemaansa. Rex jatkaa.

- Rene, siis isäni, tuntui olevan huonossa kunnossa. Haluan tietää hänestä enemmän ennen kuin se on myöhäistä. Näittehän itsekin, että mies melkein teki kuolemaa.

Mestari Bomfel surahtaa lähemmäksi ryhmäämme.

- Tuota… Rene saattoi näyttää heikkokuntoiselta, mutta mielestäni hän piristyi saatuaan meidät vieraakseen. Jos sinä Rex vain hyväksyt, niin minä ainakin olisin valmis tulemaan kanssasi pohjoiseen. Onhan Rene Tiffa minun vanha hyvä ystäväni.

Miina ei epäröi.

- Minäkin olen halukas lähtemään mukaan, jos se vain sopii sinulle, Rex.

Samalla hetkellä joukkoon ilmoittautuu Kauko ja Otokin.