Koskenlaskija - osa 65

Outo ryhmä noenmustia miehenköriläitä hiipi äänettömän hiljaa Tuomaan säkkipimeään, mutta tilavaan ja koneellisesti miellyttävän ilmastoituun makuuhuoneeseen, jonka laaja-alaiset lattiasta katonrajaan ulottuneet ikkunat oli peitetty paksuilla laivastonsinisillä plyysiverhoilla estäen kaikkien valonhiukkasten pääsyn sisätiloihin himmentäen näin koko olotilan ihmiskatseelle mahdottomaksi, koska yksikään fotoni ei päässyt pommittamaan verkkokalvoilla lymyilleitä sauva- ja tappisoluja ärsyttääkseen kuvan muodostumisen aivojen näkökeskukseen. Joukon etunenässä kulki tiennäyttäjänä muita kumppaneitaan kymmenisen tai jopa parikymmentäkin senttiä lyhyempi tanakanpuoleinen roisto, jonka pullukat kasvot ja pyöreät posket olivat muutaman päivän vanhan ajamattoman parransängen mustaamat. Samaa mustaa sävyä kiilteli lyhyeksi kynitty tuuheajuurinen tukka, joka peitti heikosti hilseilleen päälaen läpinäkymättömästi sulauttaen epelin huomaamattomasti valottomaan sisätilaan. Niin ikään pikisenmusta korkeakauluksinen poolopaita oli selkeästi numeroa liian ahdas ja se kiristi hassun näköisesti tylpän miekkosen turvonneella vartalolla korostaen joko hyvin treenattuja lihaksia tai pehmeän hyllyvän rasvakudoksen luomia illuusionomaisia kohoumia, jotka erehdyttävästi muistuttivat hienhajuisella kuntosalilla hankittuja kivenkovia jänteikkäitä muskelipaakkuja. Edusmies käänteli melkein kaulatonta päätään puolelta toiselle kuin lennonjohdon pyörivä tutka ja kohdisteli pimeäkiikareitaan tarkkaavaisen huolellisesti huoneen eri kolkkiin ilmiselvästi etsien jotain. Kiikarit paljastivat armottomasti kaikenlaiset lämmönlähteet infrapunavalaisimen suosiollisella avustuksella, ja juuri näitä kuumia pisteitä tuo vilperi haravoi pöllömäisesti niskojaan nakellen kaulanikamiensa ympäri tottuneesti mutta jostakin kuitenkin yllättyen. Pimeänäkölaitteet eivät kyenneet kertomaan roistokoplalle koko salattua totuutta, sillä makuuhuoneen tummaa peräseinää vasten sijainnut vastapedatulta vaikuttanut parivuode näytti tyhjältä eikä siinä yksivärisen päiväpeiton sileydestä päätellen ollut maannut kukaan vähään aikaan tai ainakin sellaisen kuvan tämä nerokasta yönäkölaitetta käyttänyt ketku sai. Retaleen pallomainen polla alkoi hätääntyen pyöriä yhä kiivaammin edestakaisin, ja sitten pitkänomaiset kiikariputkilla jatketut rillit nousivat silmiltä ylös kohti otsaa kuin hitsaajan maski konsanaan. Miehen ohimolta valui kiiltävä hikipisara jättäen märän vanan liukuessaan poskipulisongin tiheään karvaviidakkoon. Olkapäät kohosivat ja lyhyet, mutta paksut käsivarret nousivat samaa tahtia tavoittelemaan kattoa, kun äimistynyt tarkkailija ryhtyi selostamaan yllättävän käänteen saanutta tilannetta veijaritovereilleen. Pätkä kääntyi ketterästi takana odottaneen koplan puoleen ällistynyt ilme kasvoillaan. Mustat kiiltävät nappisilmät sijaitsivat otsan alapuolella lähellä toisiaan ja niiden välistä erkani kapea ja suippo nenäklyyvari, joka ainakin kokonsa puolesta oli sopusuhtainen muuhun pärstään verrattuna. Tuuheat brežneviläiset, ja sanottakoon nyt varmuuden vuoksi vielä että muuhun karvoitukseen sopusointuisesti stemmanneet mustat kulmakarvat pönöttivät vaimeasti rypyttyneelle otsalle kohonneina avartaen melkein täysin pyöreät silmäaukot ammolleen äimistyksestä, kun kiikarimiehen kapea mutruhuulinen ja muutaman millin pituisen partasängen ympäröimä suuaukko alkoi ladella hiljaista änkyttävää kuisketta.

Julkaistu maanantaina 1.4.2013 klo 10:09 Projektit-luokassa.

Edellinen
Tähtishakki - osa 10
Seuraava
Koskenlaskija - osa 66
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä