Lähestyttyään kohteensa kaupunkibungalowia ärjyillä lihaksilla tupaten täyteen ahdettu porrasperäinen henkilöauto hidasti poliisiratsian pelossa kaupunkinopeutta uskollisesti noudattanutta vauhtiaan ryömintänopeuteen ja sammutti tienoon kirkkaasti valaisseet ajovalot luotsaten eteenpäin viimeiset metrit nyt enää vain harvojen katulyhtyjen heikoissa tuikkeissa. Kunniallisella asuinalueella oudosti keskellä yötä ajelehtinut ja kieltämättä epäilyksiä herättänyt tummapintainen kaara pysähtyi lopulta kadun varrelle muutaman korttelin päähän Tuomaan viheriöivästä pihamaasta, ja kaikkialla lähiseudulla oli kuin nuijalla lyödyn hiljaista ellei sitten ottanut kuuleviin korviinsa pientä nakutusta, jota vasta sammutettu auton bensiinimoottori päästeli jäähtyessään. Äkeät korstot nousivat suuresta koostaan huolimatta yllättävän notkeasti, mutta ennen kaikkea vaivihkaa ja mitään ääniä päästelemättä ulos kumipyöräisestä peltikoslastaan sulkien ovet hitaasti ja äänettömästi herättämättä kenenkään lähitienoolla mahdollisesti hereillä olleen asukkaan huomiota. Suorastaan erotuskyvyttömät tummat hahmot hipsivät, eivät nyt aivan varpaisillaan, mutta vaitonaisesti ainakin ajokiltaan tuuheiden pensaiden ja lehdistään kahisevien pusikoiden varjoissa, kapeiden puiden runkojen takaa luimistellen lyhyeksi leikatun nurmikon peittämän pihan poikki pimeän asuintalon takapihalle kaikesta päätellen ja ylipäätään koko tästä tarinasta otaksuen kolttoset mielissään. Lukitun takaoven perinteinen mekaaninen haittalevyillä toiminut lukko avautui helposti taitavalla tiirikoinnilla eivätkä ovenkaan saranat narahtaneet, koska yksi keljuista oli hoksannut, oltiinpa lihaskimppujen älykkyydestä sitten mitä mieltä tahansa, tiputtaa niille muutaman pisaran liukasta koneöljyä ennen kuin uksi vedettiin varovaisesti avonaiseksi. Kolmas kenkku puki päähänsä pimeäkiikarit vetäen pääpannan takaraivollensa ja kytki infrapunavalaisimen päälle. Yönäkölaite silmillään tämä ketale astui ensimmäisenä sisään ja johdatti kalmaa joukkiota sisälle taloon, jossa neljän miehen ryhmä hissukseen hiipi huoneesta toiseen etsien uhriaan. Lopulta aikansa talossa harhailtuaan ja vedettyään vesiperiä tyhjiin huoneisiin kurkistettuaan kopla löysi tiensä suljetulle ovelle, jonka kutaleet arvioivat Tuomaan makuuhuoneeksi. Raskastekoinen hillityillä puuleikkauksilla koristeltu tammiovi ei ollut säpissä ja oli kahvan sijaan vain nuppia pyörittämällä avattavissa kutsumattomille hämäräperäisille tunkeutujille. Inahdustakaan päästämättä kummalliset tekniset kiikarilasit päässään yönmustaan matta-asuun pukeutunut tumma mies raotti ovea kiusallisen hitaasti ja odotutti takanaan seisoneita liigaveljiään jännityksen kutkuttaessa ja sydämen pumpatessa ylimääräisiä annoksia epinefriinihormonia suonistoon saaden kämmenet hiostuneiksi pingottavasta tensiosta. Usean pitkäksi venyneen tuskastuttavan trillerimäisen sekunnin tai ehkä jo parin minuutinkin kuluttua sänkykamarin uksi oli lopulta sen verran avautunut, että joukkio saattoi kevein askelin ja ylen ääneti siirtyä sisälle suureen huoneeseen.