Koskenlaskija - osa 24

Tammikuun kiljuvat pakkaset olivat loppukuusta lauhtuneet ainakin etelässä lähelle elohopeamittarin nollalukemaa. Pohjoisempana napapiirin paremmalla puolella sen sijaan hätyyteltiin absoluuttista nollapistettä toistakymmentä astetta etelää edellä, mutta kukapa nyt Suomen talvesta olisi ollut kiinnostunut, kun samaan aikaan Argentiinassa elettiin parhainta keskikesää. Keskiaikaisen maailmankatsomuksen mukaan Argentiinaa ei olisi pitänyt edes olla olemassakaan, koskapa sen olisi muutoin täytynyt sijaita tuona aikana parhaaksi tiedetyn pannulätyn alapuolella, mistä kenelläkään ei ollut minkään valtakunnan ensi käden tietoa, ja nykyisenkaltaisesta globalisaatiosta täysin tietämättömän silloisen maailman uskottiinkin loppuvan kaikkialla ympäröivän valtameren laitamille, josta oli vielä pudotus kauhistuttavaan tuntemattomaan. Jos oli maailma jo tuolloin ahdas paikka asua, niin eivät ne asujamistot näyttäneet avartuneen yhtään sen enempää konkistadorien jäljiltä, ja taas nelisensataa vuotta myöhemmin maailma surkutteli pienuuttaan kansainvälistymisen ja telekommunikoinnin tuotua kosmoksen ääret kotisohville myös tänne peräpohjolaan. Vaan Argentiinapa se olla lötkötteli sijoillaan kuin mitään ei olisi koskaan sen sijainnin suhteen tapahtunutkaan, mitä nyt mannerlaatat vähän olivat aikansa kuluksi liikuskelleet ja eri puolilla pallon pintaa vierailleet kuin kelluvat korkkilautat sinisen meriveden pinnalla miljardien ja taas miljardien vuosien aikana. Tuollaiset geologiset retket vain tuppasivat etenevän niin turkasen hitaasti, ettei niitä kovin moni sukupolvi jaksanut jäädä seuraamaan ja niinpä maailmasta nyt tiedettiin vain se, mitä avaruussukkulan pienestä kabinetti-ikkunasta nähtiin, kun paluulentoihin kykenevä ilma-alus laukaistiin sfääreihin tutkimuksia varten. Littanaiseksi blinikiekoksi arveltu maailmankuva pullahti sitten lopulta kirkonherrojen suotuisalla, joskin alkuun epäröivän vastahakoisella myötävaikutuksella täyteen komeuteensa, ja vaikka mahdottomalta kuulostava pallon pinnalla seisoskelun arvoitus yhä koville ottaakin, ei muutakaan vaihtoehtoista selitystä universumista kyetty näille inkvisiittoripäättäjille ehdottamaan. Taisipa joku esittää aiheellisen knopin, että mitenkä siellä pallon toisella puolella oleltiin ja eleltiin, kun kaiken järjen mukaan sieltä putoaisi yhtä lailla pää edellä olemattomaan. Mutta vaikka kuinka olisi kulkenut pää pystyssä pitkin tuntemamme geoidin pintaa eivät jalat vain tahtoneet millään irrottautua avaruuden vietäväksi, ja tätä ovat monet einsteinit pohtineet päänsä puhki jättäen paremman selostuksen tulevien stephenhawkingsien selitettäväksi. Tavalliset argentiinalaiset antipodit eivät muiden kuolevaisten tavoin tuhlanneet aikaansa aprikoimalla olemassaolonsa fysionormisia lainalaisuuksia, vaan elivät tasapaksua arkeaan siinä missä niin paljon puhutut länsimaalaiset kanssaveikkosensakin. Vaikka tämä espanjalaisten valloittajien aikanaan uudelleenlöytämä hopeavuorten maaksikin kutsuttu tasavalta sijaitsikin kaukana Pohjolasta aina eteläisellä pallonpuoliskolla asti kaukaisessa latinalaisen Ameriikan mantereella, oli sillä, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, paljon yhteistä Euroopan ja vanhan mantereen asukkaiden kanssa. Mitenkä lie olisi Argentiinaa kutsuttu näinä päivinä elleivät kullanhimoiset ja ahnaat iberiaanit olisi antaneet maakolkalle uutta nimeä. Valloittajanryökäleet olivat kuulleet huhuja, kuten niin monesti aiemminkin löytöretkillään, että maanosa oli hopearikkauksia täynnä. Siitä sitten latinan kielen taitoisina väänsivät hopeankiilto silmissään argentum-sanasta adjektiivin feminiinisuffiksilla tulevalle valtiolle uuden kutsumanimen, joka kantoi harhaanjohtavaa toiveikkuutta kimaltelevista rikkauksista, joita kukistajat uskoivat valloituksiltaan löytävänsä. Jäipä maahan sitten vielä toinenkin perintö monen muun lisäksi, kun kansa alkoi kaiketi väkipakolla pamlata keskuudessaankin espanjaksi lukuisten natiivien viidakkokielien sijaan.

Julkaistu perjantaina 1.2.2013 klo 17:11 Projektit-luokassa.

Edellinen
Koskenlaskija - osa 23
Seuraava
Kamera meni jumiin
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä