Tuomas istui hermostuneena autovuokraamon pikkuriikkisessä toimistossa ja kertoi ottavansa minkä tahansa vapaana olleen henkilöauton tähän hätään. Vuokraamon työntekijämies alkoi samoin tein innokkaana naputella pöydällä lojunutta kannettavaa tietokonetta, josta valui kaksi johtoa alas lattialle jonnekin sinne työpöydän taakse. Odotellessaan nuorukaisen tietotyöskentelyn valmistumista Tuomas tutkaili piuhoja, joista toinen oli harmaa ja kaiketi maailmanverkkoon yhdistävä niin sanottu verkkokaapeli ja toinen oli musta, jonka hän aivan oikein arvasi olleen tietämyskoneen sähköjohto. Vuokraisännän sormet kävivät tottuneen nopeasti ja takuulla siellä näppäimistöllä työskenneltiin kymmensormijärjestelmällä, sillä sen verran kiireesti pienitekstiset vuokrausasiakirjat valmistuivat vuokralaisen allekirjoitettaviksi. Takaseinän edustalla oli matala asiakirjakaapisto, jonka hyllyille mahtui juuri sopivasti joukko mappeja pystyasennossa, tosin kaapiston ovet olivat kiinni eikä lipaston sisältö siis paljastunut asiakkaalle. Senkin päällä seisoi isokokoinen tulostinlaite, jonka Tuomas arveli olevan oikein laserkirjoitin koosta päätellen. Kohta kone alkoi hyristä hiljaista suhinaa ja sen tulostekaukalolle ilmestyi loivasti kaareutunut valkoinen paperi, jonka nuorimies nopeasti poimi hyppysiinsä ja ojensi Tuomaalle luettavaksi. Dokumentti sai nopean ja ylimalkaisen silmäilyn ja kohta sen alalaidan viivan päällä jo komeilikin Tuomaan suttuinen allekirjoitus, ja paperi vaihtoi jälleen omistajaa, kun virkailijanplanttu vahvisti vuokrauksen omalta osaltaan. Sillä välin kirjoitinkone oli ehtinyt tulostaa joukon muita asiakirjoja, joista yksi oli kopio vuokrasopimuksesta asiakkaalle. Kun paperityöt olivat valmiit, sai Tuomas vihdoin auton avaimet ja ohjeet, mistä menopelin löytäisi. Koko vuokraustoimitukseen ei ehtinyt kulua varttia pidempää aikaa, kun joutuisa autonvuokraaja nousi hiostavalta tuoliltaan ja kiitteli saamastaan palvelusta ja toivotteli hyviä päivän jatkoja edelleen imelästi hymyilleelle valkohammasvirkailijalle. Poistuessaan kioskin kokoisesta toimistosta ovi laukaisi avautuessaan jälleen heleän soidinmenonsa ja päästi miellyttävän viileäksi ilmastoituun liiketilaan jo tutuksi käyneen sävelmän, jolla henkilökunta herätettiin asiakaspalvelua varten tarvittuun valppauteen. Lämmin ulkoilma huokaisi kuin lehmän henkäys päin Tuomaan kasvoja, kun hän astui ulos nostaen taas aurinkolasit silmilleen ja tarkistaen heti ympäristön mahdollisten seuraajien varalta. Yllättävistä tilanteista varauksellinen mies pinkaisi muutaman korttelin matkan saamillaan ohjeilla ja löysi kahden talon väliin jääneen rakentamattoman hiekkapohjaisen tontin, joka oli muutettu tilapäiseksi parkkipaikaksi. Sen yhdelle riville oli siistiin muodostelmaan pysäköity sen äskeisen autovuokraamon kaaroja, jotka tunnisti pienestä logosta virallisen rekisterilaatan yläpuolella. Silmät haravoivat nopeilla vilkaisuilla vuokrasopimusta ja etsivät sieltä rekisterinumeroa ja kohta samat silmät nostivat katseen paperista ja tähyilivät autojen kilpiä etsiäkseen oikean kärryn. Muutaman peltilehmän jälkeen vastaan tuli täsmäävät tunnisteet ja Tuomas hoputti itseään jo ovelle kokeilemaan saamaansa avainta, joka toki sopikin lukkoon ja laski maltittoman miehen sisään auringonpaahteessa kuumenneeseen hyttiin. Seuraavaksi avain pujottautui ohjauspyörän sivulla olleeseen virtalukkoon, jossa se kääntyi paikoillaan ohjaajaksi ryhtyneen Tuomaan tiukassa sormiotteessa. Ajokki starttasi iloisesti käyntiin, ja Tuomas veti tottuneesti mustasta keinokuidusta punotun turvavyön keskikonsolin vieressä odottaneeseen vastinkappaleeseen, johon vyön lukko kiinnittyi jämäkästi naksahtaen. Kuski peruutti pienikokoisen ajokin ahtaalta parkkipaikalta kadulle ja käänsi ratin länteen kohti kaupungin ulosmenoteitä tarkoituksenaan vaihtaa maisemaa pikimmiten. Tuomaalla ei ollut varsinaista suunnitelmaa lähipäiviksi, sillä tämänkaltainen rapsakka pakeneminen oli tullut hänelle yllättäen ja pyytämättä vähän samaan tapaan kuin entiselle pääministerille jossakin kaukana Suomenmaassa kauan kauan sitten, joten niinpä hän päätti ajaa jonkin matkaa rauhalliselle maaseudulle ja majoittautua lähimpään halpaan ja vaatimattomaan motelliin luonnostelemaan seuraavia etappeja karkumatkallaan roistojen kynsistä.