Seuraavana kirkkaan auringonpaisteen tervehtimänä aamuna Tuomas luimisteli takaovien kautta vaivihkaa ystävänsä Ronnyn luota kaupungin kuumille kaduille mustien aurinkolasien peittäessä näköaistimet ja kohotetun paidankauluksen yrittäessä ikään kuin estää miehen tunnistamista takaapäin. Tuomaan riuskat jalkaparit askelsivat ripeään tahtiin pitkiä loikkia harppoen ja veivät kiireisen pakolaisen nopeasti kaupungin vilkkaaseen keskustaan samalla, kun hänen päänsä kääntyili rauhattomasti puolelta toiselle ja vähän väliä taaksepäin. Tuomas toivoi sulautuvansa töihinsä rientäneeseen ihmisvilinään, mutta oli pettymyksekseen näkevinään kaksi yrmeää miestä kintereillään. Ehkä hän peloissaan ja jännityksessään vain kuvitteli kaiken, mutta ei halunnut parempien todisteiden puuttuessa jättää mitään arvailujen varaan ja niinpä hän teki äkillisen yhdeksänkymmenen asteen koukkauksen läheiseen kauppakeskukseen tarkistaakseen, seurasivatko köriläät hänen arvaamattomia liikkeitään. Kaksi julman näköistä korstoa oli kuin olikin kiinnittänyt läpitunkevan katseensa pakenevaan Tuomaaseen ja kurvasivat tämän jalanjälkiä seuraten samaiseen myymäläkeskittymään, ja tästäpä asiaintilan muutoksesta epämiellyttävämpään jamaan Tuomas päätteli tulleensa havaituksi, ja samalla käynnistyi pakomatka toistaiseksi vielä tuntemattomaan määränpäähän kostonhimoisten jahtaajien karistamiseksi kannoilta. Brunogallon käskyjä tottelevat gorillat olivat kaikesta päätellen päässeet kertaalleen yöllä kadottamansa kohteen jäljille ja laukkasivat nyt pakosalle pyrkineen Tuomaan perässä suuressa ostosparatiisissa väistellen vastaan tulleita aamupäivän ensimmäisiä kiireettömiä shoppailijoita. Huvittavan näköinen nopealiikkeinen kolmikko erottui selkeästi ihmisvirran keskeltä eikä sitä nopeatempoista kävelyvauhtia, joka välillä äityi juoksuksi, voinut olla huomaamatta etenkään, kun vieressä mateli aikaansa kuluttamaan tulleita turisteja ja ehkä muuta paikallista joutilasta väkeä, jolla sattui olemaan kaiketi vapaapäivä tai peräti lomaa raskaista töistään. Tuomas ryntäsi vastaan tulleeseen vaateliikkeeseen, josta hänellä tosin ei nyt ollut aikomustakaan ostaa mitään. Miehen skarppi katse suuntautui myyntiliikkeen asiakkailta kiellettyyn takaosaan, jossa avonainen oviaukko johdatti niin sanotusti takahuoneeseen. Arvatenkin pelonsekainen karkuri löysi kohta itsensä ainoastaan myymälähenkilökunnalle tarkoitetusta tilasta ja teki siellä nopeita päänliikkeitä ympäriinsä etsien pakoreittinsä seuraavaa vaihetta. Pian sellainen löytyikin, kun töppöset alkoivat kuljettaa iikkaa kohti takaovea, jollainen useimmissa kaupoissa yleensä oli ja niin siis tässäkin miesten vetimiä myyneessä puodissa. Oven takaa avautui pitkä, loisteputkilla keinotekoisesti valaistu, mutta ikkunaton kolkko valkoseinäinen käytävä, joka näytti johtavan sekä vasemmalle että oikealle. Tässä vaiheessa kolikon kruunasta ja klaavasta olisi ollut apua ratkaistakseen kumpaan suuntaan sitä olisi tullut tästä jatkaa, mutta Tuomas päätti jättää arvuuttelut sikseen ja pinkaisi suuntavaistonsa varassa käytävää pitkin vasemmalle ounastellen sen johdattelevan suurin piirtein takaisin paluusuuntaan. Perässähiihtäjistä ei ollut enää tietoakaan, joten kaiketi ne tuli karisteltua kantapäitä seuraamasta. Kevyessä juoksuliikkeessä olleet koivet jarruttivat yhtäkkiä, kun Tuomas huomasi salida-kyltin alta portaikkoon johtaneen oven, josta seuraavaksi ryntäsi kiireen vilkkaan rappuja alas ja päätyi lopulta kauppakeskuskompleksin takapihalle. Ahdas pihamaa oli jonkinlainen lastausalue, jossa muutamat pakettiautot parhaillaan purkivat tavaroita kauppiaiden hyllyille vietäviksi. Kiireinen mies ei ehtinyt jäädä katselemaan työn touhuamista, vaan jatkoi äkäistä matkaansa kauempana häämöttävälle jalkakäytävälle. Tuomas oli mitä ilmeisemmin saanut varistettua varjostajat perästään ainakin joksikin aikaa, ja nyt hän suuntasi kulman takana olleeseen autovuokraamoon hankkiakseen alleen huomaamattoman bensiinikäyttöisen menopelin päästäkseen pois ahtaaksi käyneestä kaupungista kenties johonkin rauhallisempiin ympyröihin naapurikyliin tai ihan mihin vaan, missä olisi hetken rauhassa häntä vainonneista kepulikonnista.