Koskenlaskija - osa 86

Huvijahdin vähälukuinen miehistö veteli samoihin aikoihin sikeitä, sillä Rosita oli vaivihkaa laittanut miesten makoisaan iltapalaan paikallisesta apteekista hankkimaansa reseptittä ostettavissa ollutta unilääkettä valmistellessaan äijille huikopalaksi illallista. Nukutusaineella saturoitu ateria selitti siis sen suuren ihmetyksen aiheen, miksi vedessä kelluneella laivalla oli koko Tuomaan pakovalmistelujen ajan niin hiiren hiljaista. Jytyt tyrmäystipat olivat tehokkaasti tehneet tehtävänsä ja vain viehkeä Rosita, joka ei luonnollisestikaan koskenut valmistamiinsa narkoosipöperöihin, oli valveilla ja varmisti, että Tuomas pääsi lopulta häiriöttä pakoon. Kohta etäältä kaukaa välähti kolme taskulampun valosignaalia merkiksi Rositalle, että karkulainen oli turvallisesti kannella ja että Manolo käynnistäisi seuraavaksi paattinsa putkuttavan moottorin ja kiitäisi pois lähettyviltä. Rosita palasi pikaisesti hyttiinsä, koska miehistö saattoi herätä valveille hetkenä minä hyvänsä horrostilan päättyessä vähäisen uniaineen vaikutuksen asteittain heiketessä. Manolon kalastusaluksen hevosvoimainen moottori hyrähti käyntiin ja mies käänsi vankkaa teräsmetallista ruoria riuskin ottein saaden purtilonsa hitaasti kääntymään lähes paikoillaan. Kokka suuntasi lahden poikki kohti vastarannalla sijainnutta Uruguayn pääkaupunkia Montevideota, jonne oli vesiteitse muutaman tunnin matka. Tuomas istahti yhä litisevän märkänä kannella olleelle rahille ja irrotti vyötäisille kiinnittämänsä muovipussipäällysteisen vaatenyytin repien tahmaista ja sitkeää ilmastointiteippiä ympäriltään. Hän riisui märkäpuvun ja jätti sen Manolon hoitoon ja puki mukanaan tuomasta muovikassista taas tavalliset vaatteet ylleen. Toisilleen entuudestaan tuntemattomat miehet pääsivät vihdoin kättelemään toisiaan oikein kunnolla samalla kun Manolo tarjosi Tuomaan harteille paksua atsteekkikuvioista huopaa ja kuumaa burgundipunaista sangriaa lämmikkeeksi. Leppeästä kesäyöstä huolimatta Tuomas olikin jo kylmissään pitkään kestäneen molskeensa jäljiltä ja kiillepintaiset hampaat kalisivat yhteen niin äänekkäästi, että vaarana oli herättää yhä kauemmaksi jääneen Brunogallon luksusjahdin unten maille vaipunut miehistö ennen aikojaan. Vaan miehistöpä alkoi kuin alkoikin heräillä yksitellen, ja ensimmäisenä pystyyn nousi se vahvin muskelikroppainen ärjy koko koplasta hieroen hämmentyneenä vähän vielä unihiekkaisia silmiään. Pian korsto äkkäsi nukahtaneensa kesken mitä työntäyteisimmän illan ja vilkaisi silmäkulmat vihaisen näköisesti alas painuneina kapyysin pyöreää seinäkelloa, joka tikitti vääjäämättömästi kohti puoli yhtä yöllä. Byssa sai yhtäkkiä eloa, kun retale ryhtyi herättelemään muita tokkuraisia tovereitaan, jotka hitaasti venytellen nousivat sijoiltaan hämmästelemään kokemiaan ex tempore -tirsoja. Suomalaisen korvaan kuulostanut ulkomaankielinen ja lyhyttavuisista sanoista muodostunut kiivas keskustelu yltyi sitä mukaa kun kelmien keskinäinen sanailu vilkastui dendriittien ja aksonien alettua jälleen työskentelemään täysillä muutaman tunnin nokosten jäljiltä. Iso mies säntäsi ensi töikseen alemmalle kannelle ikään kuin hakemaan Tuomas-parkaa hytistään, paha mies kun muisti äkkiä, mitä hänen tuli tehdä tuona iltana. Espanjankieliset sadattelut kaikuivat laivan käytävillä, kun joukkio rymisteli portaikossa ja tönivät toisiaan syytellen ketäkin nukahduksistaan. Hytin ovi paiskautui auki ja roistot jäivät ovelle suu ammollaan ihmettelemään eteensä paljastunutta tyhjää tilaa. Keskustelu taukosi vain hetkeksi, mutta räjähti uuteen ja vielä kovaäänisempään debattiin, jonka sisällöstä ei kertojalla tässä ole tämän enempää tietoa, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä alle kahdeksantoistavuotiailta kielletyt voimasanat varmasti sinkoilivat ja kaikuivat taas paatin ääniaaltoja hyvänlaisesti heijastaneita suoria ja sileitä seiniä pitkin. Kutaleet syöksyivät takaisin kantta ylemmäksi ja samalla alkoi raivokas jahti eri puolilta jahtia, tämä hauska sanaleikki tässä sallittaneen. Vanki oli löydettävä tai muuten hukka oli perivä tämän raavaan joukon, kunhan heidän johtajansa, liikemiesnero Brunogallo saisi tietää Tuomaan yllättävästä katoamisesta.

Julkaistu tiistaina 30.4.2013 klo 16:39 Projektit-luokassa.

Edellinen
Koskenlaskija - osa 85
Seuraava
Koskenlaskija - osa 87
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä