Autovuokraamon toimisto oli pieni myymälätila katutasossa hiljaisen sivukadun varrella. Vaatimaton ja yksinkertainen valokyltti oli vanhaa tekoa ja erkani joitakin kymmeniä senttejä ulkoseinästä viestittäen ohikulkijoille liikkeen tarkoitusperistä. Kauan sitten pestyssä ja katupölyn harmaannuttamassa näyteikkunassa ei ollut mitään muuta kuin suuri kansainvälisen autovuokraamoketjun juliste, joka hienoisesti huojuen roikkui huomaamattomasti kattoon kiinnitettyjen uistinsiimojen varassa ja mainosti mitäänsanomattomasti vuokraamon palveluita kovin yleismaailmalliseen markkinointityyliin. Pitkäripaiseen lasioveen oli teipattu aukioloajat arkisin ja lauantaisin, ja nopeasti Tuomas tarkisti rannekellostaan kuluneen ajan, joka sattumoisin oli varttia yli kymmenen aamupäivällä. Kundi astui sisään asialliseksi toimistoksi muutettuun putiikkiin, jossa oli klinkkerilaatoilla päällystetty paljas lattia ja muutenkin niukka sisustus. Sisälle astunutta asioimaan tullutta asiakasta tervehti etäämpänä pieni halvannäköinen kirjoituspöytä, jonka edessä oli yksinkertainen, aivan kuin jostakin ruotsalaisperäisestä kalustetavaratalosta muutamalla kymmenellä pesolla kannettu tuoli asioimaan tullutta pokaa varten. Seinille oli kiinnitetty epäilemättä näyteikkunassa jo nähtyyn samaan julistesarjaan kuuluneita sisarplakaatteja, joiden propagandistinen sanoma ylisti juuri tämän autovuokrauspalveluja tarjoavan ketjun erinomaisuutta. Pienehköön asioimistoon ei olisi muuta enää mahtunutkaan, sillä leveyttä puodilla oli vaivaiset kolme tai neljä metriä ja syvyyttäkin ehkä vain kymmenisen metriä, mikä ei ollut koko totuus, sillä toiselta reunalta monen ja vuosien kättelyn jäljiltä nuhjaantuneen, mutta muutoin haalistuneen kangasverhon takana lymysi eittämättä jonkinsorttinen takaosa. Ulko-oven läheisyydessä oli sähkösilmä, joka anturoi sisääntulijat ja heläytti ilmoille muutamalla erikorkuisella, yhden oktaavin alaan mahtuneella äänimerkillä lyhyen melodian merkiksi oven avautumisesta. Samassa kertaakaan pesemätön vaaleanharmaa verho heilahti sivulle ja sen takaa pomppasi terhakkaan oloinen kölvi hyvää aamupäivää toivottaen. Tuomas kuori otsan alta aurinkolasinsa ja astui muutaman askeleen eteenpäin. Vuokraamon kesälomittajaksi kaiketi palkattu nuorimies osoitti kädellään vapaata tuolia tyhjän työpöytänsä edessä ja pyysi ystävällisesti potentiaalista asiakasta istuutumaan, eikä Tuomas aikaillut, kun jo sovitti takamustaan kovalle muovipintaiselle ja metallijalkaiselle rahille. Myyntivirkailija seurasi asiakkaansa esimerkkiä ja istuutui hänkin mukavalle kangaspäällysteiselle konttorituolille ja levitti mielevän hymyn kasvoilleen paljastaen vitivalkoiset hampaat ruskettuneen naamavärkin kontrastiksi. Pikimusta tukka oli huolellisesti kammattu ja sliipattu oikeanlaiseen muotiasentoon, ja paikoillaan pysyvyyden takaamiseksi hiussuortuvat oli varmuuden vuoksi vielä kyllästetty värittömällä geelillä, joka kiilteli toimiston kattovalaistuksessa ja suuren näyteikkunan läpi tunkeneen auringonpaisteen kilossa. Valkoisen lyhythihaisen kauluspaidan kaksi ylintä nappia oli napittamatta ja leveästi avonaisen veemuotoisen kaula-aukon alla kiilteli paksu kultainen kaulaketju päivettynyttä ihoa vasten. Nuori virkailija oli nostanut laihat kätensä pöydälle, ja vasemmassa keskisormessa komeili muhkea mustakruunuinen kultasormus, jonka sileäksi hiottu kivipinta välkehti vuorovälein samalla, kun rennosti ristityt kämmenet tekivät malttamattomia, nykäyksenomaisia liikkeitä. Lyhyt hiljaisuus katkesi, kun juniori avasi myyntikeskustelun ja tiedusteli, minkälaisen auton sisään pelmahtanut asiakas halusi vuokrata.