Jadetanssi - osa 67

Seuraavana vuorossa ovat pudotuspelit. Pelaajien järjestys arvotaan ja ensimmäiset parit aloittavat pelaamisen. Osa ottelijoista tuntuu olevan melkoisia ammattilaisia, sillä muutamat pelit kestävät hädin tuskin varttia kauemmin. Vuorot vaihtuvat melko tiuhaan tahtiin ja nyt on Kaukon vuoron. Ystävämme astelee lavalle tuttuun rentoon tyyliinsä ja istahtaa pienen pöydän taakse. Vastapäätä pysäköi valtava satakiloinen köriläs, joka näyttä jo ulkopäin pahalta ja pelottavalta. Pelikello kilahtaa jälleen ja ottelut eri pöydillä alkavat. Seuraan tietysti Kaukon menestystä. Vastapeluri on kiinnittänyt tuiman katseensa suoraan Kaukoon eikä vilkaisekaan pelilautaa, mutta tokaisee lyhyen tuijotuksen jälkeen kylmästi.

- Shakki ja matti!

Mitä kummaa! Mitä nyt tapahtuu? Kuulinko oikein? Kauko luo nopean vilkaisun laudalle ja nostaa taas katseensa rohjakkeeseen ja vastaa.

- Mutta emmehän ole vielä edes aloittaneet!

Järkäle vetää virneen suunpieleensä ja toteaa ivallisella äänellä ykskantaan.

- Onko sinulla ongelmia sen kanssa?

Samalla roikale nousee seisomaan odottaen Kaukon seuraavaa siirtoa tai tässä tapauksessa oikeammin vastausta. Kauko nostaa katseensa valtavaan lihaskimppuun, ja sitten hänen katseensa kohtaa minut. Puistan hätääntyneen näköisenä päätäni merkiksi luovuttamisesta. Kauko ymmärtää eikä aikaile vastaustaan.

- Hyvä on, hyvä on! Sinä voitit!

Kauko kellistää kuninkaansa ja nousee tuolilta. Korsto tuulettaa voittoaan yleisön hurratessa hullaantuneena. Samaan aikaan tulostaululla tilanteet muuttuvat, ja Kauko palaa viereeni katsomon puolelle. Se oli maailmanhistorian ehkä lyhyin shakkiottelu. Kauko ottaa tapahtuneen luonteelleen tyynesti ja miettii ääneen.

- Mitenkä Rex ja Miina ovat mahtaneet edistyä tutkimuksissaan?

Ehdotan, että jätämme nämä kisat tältä erää ja liitymme Rexin ja Miinan joukkoon. Kauko on samaa mieltä, ja niinpä hiivimme katsomosta areenan ulkopuolelle. Kannella on kovin hiljaista, ja arvelen ottelun vetäneen väen kisahalliin. Matkalla kannen alle mainitsen Kaukolle, että Jeskasta ei ole illan aikana kuulunut mitään, mutta emme jää sitä miettimään. Laskeudumme taas teräsportaat ja etenemme varovaisin askelin kapeita käytäviä pitkin kohti sitä ovea, jonka takana pitäisi olla etsimämme ninjakoulu. Ovi on visusti kiinni eikä Rexistä tai Miinasta ole jälkeäkään.

Julkaistu sunnuntaina 11.3. klo 14:20 Projektit-luokassa avainsanalla kirjat.

Edellinen
Jadetanssi - osa 66
Seuraava
Jadetanssi - osa 68
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä