Jadetanssi - osa 219

Anneli vastaa kysymykseen

Olemme tietysti ällikällä lyötyjä paljastumisestamme. Anneli kääntyy puhumaan meille.

- Anteeksi tungetteleva kysymykseni, mutta oletteko tulleet tänne varkaisiin?

Rexin huulille leviää taas se tuttu hymy, ja hän vastaa.

- Emme suinkaan! Haluamme vain tietää, mihin Fatima Peso on mennyt ja ajattelimme hieman kovistella talon isäntää.

Kaunis nuorikko pysyy rauhallisena ja jatkaa.

- Send nukkuu. Häntä ei kannata herättää. Minä voin auttaa teitä, mutta yhdellä ehdolla.

Tuon kuultuamme olemme pelkkänä korvana. Rex utelee.

- Niinkö? Miksi haluat auttaa meitä… ja mikä on ehtosi?

Anneli nousee tuolilta ja kävelee hitaasti kohti paksulla verholla peitettyä ikkunaa. Vasta nyt huomaan hänen jaloissaan sirot vaaleanpunaiset aamutohvelit, joiden päällä on vitivalkoinen pyöreä tupsu. Nainen huokaa hiljaa ja katsottuaan tovin tyhjyyteen kääntyy taas katsomaan meitä.

- Katsokaas… Emme ole naimissa. Olen vain Sendin naisystävä. Tapasimme muutama vuosi sitten Fitter Bungersissa eräässä muotinäytöksessä, jossa esiinnyin.

Muotinäytös? No se selittää nuo kurvikkaat linjat. Anneli elävöittää sanomisiaan elehtimällä käsillään ja jatkaa.

- Send ihastui minuun ja parin tapaamisen jälkeen ehdotti muuttoa tänne Sammitalon lumilinnaan. Aluksi elämä tuntui loisteliaalta, vaikka asummekin täällä korvessa. Send ostaa minulle lahjoja, ja elämme muutenkin yltäkylläisessä vauraudessa. Suhteestamme puuttuu kuitenkin jotain. Minulla on tunne, että olen vain kuin jokin keräilyesine Sendille. Hän ei rakasta minua vaan pitää minua kauniina koristeena loistokkaassa linnassaan. Elämäni lumilinnassa on viime vuodet ollut onttoa. Vaikka Send on varakas, ei raha tee minua onnelliseksi. Olen kovin onneton ja kaipaan entistä elämääni alati sykkivässä Fitter Bungersissa.

Minua käy hieman sääliksi Annelin kohtalo, mutta annetaan hänen jatkaa kertomustaan.

- Elämäni lumilinnassa on kuin olisin vankilassa. En pääse täältä mihinkään. Etäisyydet ovat pitkiä. Minulla ei ole kulkuneuvoa, eikä Send vie minua koskaan minnekään. Kun hetki sitten havaitsin teidät valvontaruudulla, tajusin, että hetkeni on tullut. Te jos kuka voitte auttaa minua karkaamaan täältä pois.

Julkaistu maanantaina 27.8. klo 17:23 Projektit-luokassa avainsanalla kirjat.

Edellinen
Jadetanssi - osa 218
Seuraava
Jadetanssi - osa 220
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä