Jadetanssi - osa 92

Helipumpperimme on painunut joen pohjaan muutaman metrin syvyyteen. Toistaiseksi mitään yllättävää ei ole tapahtunut, ja päätämme Miinan kanssa käydä hetkeksi levolle, sillä yöunemme jäivät vähälle.

Herään alkuiltapäivästä keinuvaan huojuntaan. Helipumpperimme on lähtenyt liikkeelle. Nousen ylös ja kävelen ohjaamoon. Miehet ja mestari Bomfel ovat jalkeilla ja kuljettavat alustamme joen pohjaa pitkin kohti länttä. Kauko huomaa minut.

- Iltapäivää, Kerttuli, saitko nukutuksi?

Vastaan myöntävästi, joskin taidan vielä olla hieman unenpöpperössä. Aluksemme keinuu hitaasti seuraten joenuomaa. Tilanteemme tuntuu rauhalliselta, ja rohkaisen esittää kysymyksen.

- Mestari Bomfel!

- Niin, ystäväiseni?

- Olen tässä miettinyt, että te kun olette, tuota noin, niin, tuossa tilassa, niin tarvitsetteko te unta milloinkaan?

Musta laatikko hurisee luokseni ja kuulen taas nuo pietsomoottorien surinan, kun kamerat mustan kupolin sisällä tarkentavat.

- Ystäväni Kerttuli, voit sinutella minua… Vaikka minusta onkin jäljellä enää vain aivot, tunnen yhä tarvetta nukkua. Aivoni eivät jaksa toimia taukoamatta aivan kuten ne eivät jaksa teillä normaaleilla ihmisilläkään.

- Toivottavasti et pahastunut hieman tungettelevaa kysymystäni.

- Esitit hyvän kysymyksen, enkä pahastunut siitä lainkaan. Aika ajoin minulta kysytään fysiologiseen olemukseeni liittyviä asioita. Se on luonnollista, sillä ihmiset eivät ole tottuneet minunlaisiini kyborgeihin.

Rex keskeyttää keskustelumme.

- Mestari, kartan mukaan voisimme pian nousta maihin jatkaa rantakaistaletta pitkin. Täällä näyttäisi olevan erämaata aina länsirannikolle asti, ja tämä joki laskee Länsimereen.

Kauko yhtyy keskusteluun.

- Joen alkulähde on ovelasti naamioitu vesiputoukseksi. En ihmettele, miksi kukaan ei ole tutkinut näitä seutuja tarkemmin. Fatiman kalliovaltakunta on saanut elellä rauhassa ja piilossa uteliailta katseilta.

Miinakin on noussut ja liittynyt seuraamme.

- Ihmettelen vain, mihin Fatima oli aikeissa käyttää sitä valtavaa elektromagneettipulsseja lähettävää mörssäriä.

Emme ehdi nousta pintaan, kun ohjaustaululta alkaa kuulua vaimeaa piipitystä. Keräännymme katsomaan, mistä on kysymys. Vedenalainen kamera osoittaa veden edessämme tummenevan uhkaavasti.

Julkaistu sunnuntaina 8.4. klo 18:30 Projektit-luokassa avainsanalla kirjat.

Edellinen
Jadetanssi - osa 91
Seuraava
Jadetanssi - osa 93
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä