Jadetanssi - osa 122

Gorba lausuu ääneen jonkinasteisen komennon. Valkoisenharmaa pallo rasiassaan syttyy ja alkaa hehkua valkoisena. Verkkohansikkailla puetut kädet liikahtavat ja pallo nousee ilmaan jääden eteemme leijumaan noin puolentoista metrin korkeuteen. Nopeat kädenliikkeet kuljettavat kuulaa ilmassa hämmästyttävällä nopeudella ja tarkkuudella. Taas kuuluu jokin käsky, jota seuraa pian toinen ja kolmas. Emme ehdi seurata kuulan liikkeitä, sillä pallo tuntuu ajoittain katoavan näkökentästämme hurjan vauhtinsa vuoksi. Katson välillä, miten Gorban kädet ja sormet tekevät huomaamattomia liikkeitä ilmassa eri asennoissa. Hei! Odottakaa, lukijat! Mitä ihmettä nyt tapahtui? Nousemme yksitellen seisomaan. Rex on yhtä hämmästynyt kuin mekin ja huhuilee.

- Gorba! Gorba! Minne sinä katosit? Gorba! Missä olet?

Näkymättömyydestä kuuluu naurahdus ja heti perään tuttu ääni.

- Hah, hah, hah! Olen tässä edessänne!

Nojaudumme eteenpäin ikään kuin tarkentaaksemme näkemäämme. Mitään ei näy. Rex astuu ulos rivistämme ja alkaa hapuilla kädellään ilmaa. Juuri kun käsi lähestyy Gorban oletettua sijaintia, alkaa käden ympäriltä näkyä ryysyisen miehen vartaloa. Rex nostaa molempia käsiä ja heiluttelee niitä ympäriinsä. Näemme välähdyksiä ukosta. Onko Gorban ja meidän välissä jokin näkymätön verho vai mitä pelleilyä tämä nyt on? Rex ottaa pari askelta ja katoaa näköpiiristämme. Miinan käsi tarttuu omaani. Olemme ällikällä lyötyjä. Kauko rohkaisee mielensä ja kävelee kumman seinän läpi ja katoaa niin ikään verkkokalvoiltamme. Lopulta askellamme minä ja Miina miesten perään ja huomaamme olevamme yhä samassa huoltotunnelissa kuin kaksi sekuntia sitten. Gorban silmät kiiluvat kuin pikkupojalla ja miehellä on asiaa.

- Ystävät! Eikö olekin ihmeellistä?

Rex, joka on aina niin rationaalinen, haluaa luonnollisen selityksen tapahtuneelle.

- Gorba, mitä tämä on?

Vanhan miehen kädet laskeutuvat ja vanhus sanoo jotain ääneen. Mitään ei tunnu tapahtuneen, mutta mies jatkaa.

- Näitte juuri, mitä hovertti pystyy tekemään.

Kuula ilmestyy jostakin ja laskeutuu vanhuksen kädelle.

- Aivan aluksi annoin hovertille käskyn ottaa valokuvan selkäni takana olevasta tilasta. Sen jälkeen hovertti siirtyi minun ja teidän väliin ja alkoi projisoimaan teille ottamaansa kuvaa. Laite muodostaa kuvan liikkumalla äärimmäisellä nopeudella eri suuntiin.

Julkaistu perjantaina 11.5.2018 klo 16:59 Projektit-luokassa avainsanalla kirjat.

Edellinen
Jadetanssi - osa 121
Seuraava
Alix Senator - Petolintujen salaliitto