Jadetanssi - osa 65

Lähestymme tornia, jonka juurella on isokokoinen pyöreä halli, joka on paikallinen tapahtuma-areena. Seinien valotauluilla mainostetaan huomista shakkiottelua. Täällä siis tapahtuu huomenna paljon. Kahden luukun edustalla on muutaman hepun mittaiset jonot. Lyöttäydymme toisen jonon perään, sillä Jeska opastaa meitä ilmoittautumaan otteluun, jos mielimme ylipäätään osallistua. Lyhyen odottelun jälkeen tulee vuoromme. Kauko on meidän shakkineromme, joten hän saa ilmoittautua. Nopea välähdys ottaa Kaukosta kasvokuvan ja rannekkeen vilautus tunnistuslaitteessa kertookin hänestä kaiken tarvittavan. Pian kisailijamme kuva ilmestyy valotaululle numerolla seitsemäntoista. Osallistumismaksu ei ole järin suuri, mutta palkinto näyttää houkuttelevalta. Tuhat krediittiä kelpaisi kenelle tahansa.

Merelle on taas laskeutunut ilta ja olemme nälissämme. Päätämme palata hotellille muutaman korttelin päähän, ja Jeska liittyy seurueeseemme. Olemme oppineet Mustasta Maasta tänään yhtä ja toista, mutta väsymys vie voiton ja kömmimme kukin "koisaamaan", kuten Jeska asian ilmaisi. Minulle ei selvinnyt, missä ukkovanhus itse viettää yönsä. Oletettavasti hänellä on kortteeri lautalla, joka tuntuu olevan pienten asuntojen ja asuinrakennusten peittämä. Nukahdan heti saatuani pään tyynylle, mutta vain muutaman tunnin kuluttua herään ulkoa kantautuvaan katkonaiseen metelöintiin. Nousen ylös ja raotan sälekaihdinta sen verran, että näen, mitä kujalla tapahtuu. Lautan laidalle on kiinnittynyt kuljetusalus, josta parhaillaan rahdataan isokokoisia kontteja liukukuljettimen kyytiin. Muutaman kymmenen metrin päähän hotellistamme rakennusten välissä olevan käytävän keskelle on avautunut luukku, jonka alta pilkottaa valoja. Kontit liukuvat peräkanaa hitaasti kannen alle muutaman miehen valvoessa toimitusta kuljettimen ympärillä. Jaksan seurata työtä kymmenisen minuuttia, kunnes silmäni alkavat jälleen umpeutua väsymyksen merkkinä. Painun takaisin sänkyyn. Heräämme kukin vuorollamme aamulla. Tänään illalla on jännittävä shakkiottelu, mutta sitä ennen ehdimme etsiä käsiimme ninjakoulun, johon Jeska ei vielä eilen meitä opastanut. Aamiaisen jälkeen keräännymme hotellin edustalle odottamaan valpasta ystäväämme. Puolen tunnin kuluttua ukkomme vihdoin saapuu ja pääsemme matkaan. Rex haluaa nyt ehdottomasti tietää, missä ninjoja koulutetaan. Seuraamme Jeskaa, vaikka hän antaa ymmärtää, ettei mielellään sotkeutuisi ninjojen puuhiin. Koululle päästäksemme joudumme taas laskeutumaan kannen alle ja patikoimaan hämäriä käytäviä pitkin salaperäiseen osaan aluksen uumenissa.

Julkaistu perjantaina 9.3. klo 17:24 Projektit-luokassa avainsanalla kirjat.

Edellinen
Jadetanssi - osa 64
Seuraava
Jadetanssi - osa 66
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä