Jadetanssi - osa 3

Monien vaiheiden jälkeen Tom Orrow päätyi antiikki- ja taidekauppiaaksi. Alku ei kuitenkaan ollut häävi. Rahat olivat loppuneet eikä miehellä ollut töitä. Kukaan ei ollut halukas palkkaamaan nuorta sälliä, joka ei edes osannut kunnolla paikallista fransmannien kieltä. Koska vaihtoehtona oli palata häntä koipien välissä inhoamaansa pahalta haisevaan navettaan vanhempiensa maatilkulle, päätti Tom hankkia elantonsa jonkin sorttisena yrittäjänä. Tavalla tai toisella seikkailija onnistui suoriutumaan viheliäisestä Marseillen kaupungista kauemmas sisämaahan ja vanhaan Aix-en-Provencen historialliseen kaupunkiin. Maleksittuaan kapeilla kujilla sattui hän huomaamaan myymäläapulaisen paikan eräässä pienessä antiikkiliikkeessä. Loppu onkin sitten historiaa ja minun on aikaa säästääkseni pakko hieman oikaista Tomin kiehtovassa elämäntarinassa lähemmäs tätä päivää. Kävi nimittäin niin, että tuota piskuista antiikkipuotia piti vanha herrasmies, joka hieman empien lopulta suostui ottamaan Tomin puotipuksukseen, kun ei muitakaan ollut oven taakse vielä tuohon päivään mennessä ilmaantunut. Nuorimies innostui antiikista ja taiteesta niin, että myöhemmin hankki koko liikkeen itselleen omistajan vetäydyttyä hyvin ansaituille eläkepäivilleen jonnekin Saint-Tropezin lämpimille hiekkarannoille. Vuosien saatossa taidekauppa kasvoi ja samalla paisui kauppiaan pankkitili. Lähestyessään viidenkymmenvuoden ikää alkoi taidekauppias suunnitella lähestyviä eläkevuosiaan. Näissä mietteissään Tom ei ollut tyystin unohtanut kotimaataan vaan vuosien varrella liiketoimiensa laajennuttua eri puolille Eurooppaa palasi hän kotikonnuilleen ja asettui Blandannaniin. Miehelle oli kertynyt taidekaupoista omaisuutta jo niin, että hän kehtasi hankkia tontin rakennuksineen sieltä kuuluisasta hienostokaupunginosasta. Ja selväähän oli myös sekin, että kaupunkiin avattiin haaraliike, jossa vauraat tehtaanomistajat, pankinjohtajat ja kauppamiehet vaimoineen kävivät sisustusostoksilla. Kalliit taideteokset vaihtoivat vinhasti omistajaa, ja Tom oli pian pieni kuuluisuus paikkakunnalla. Unohdinko kertoa, että jossakin välissä ystävämme oli mennyt naimisiin? Tosin avioliitto oli toistaiseksi vielä lapseton. Taidekauppias vaimoineen alkoi saada kutsuja naapuriensa säihkyviin ja prameisiin päivällisjuhliin. Kohta oli myös Tomin vuoro alkaa niitä järjestää, ja yksi vuoden kohokohdaksikin tituleerattu gaalailta on tulossa nyt siis ensi perjantaina. Yltäkylläisten juhlat on usein verhottu hyväntekeväisyystilaisuuksiksi. Tällä varjolla minäkin sain kutsun iltaan, kun kerroin edustavani erästä hyväntekeväisyysjärjestöä, mikä myös pitää paikkaansa, joskaan kovin aktiivinen en seurassa ole ollut.

Julkaistu keskiviikkona 3.1. klo 16:59 Projektit-luokassa avainsanalla kirjat.

Edellinen
Jadetanssi - osa 2
Seuraava
Jadetanssi - osa 4
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä