Blake ja Mortimer 70 vuotta

Vuoden vaihtuminen merkitsee usein myös merkkivuosia monille tutuille ja kuuluisille nimille. Viime vuonna suomalaiset juhlivat kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen (1865-1957) syntymän 150-vuotisjuhlavuotta. Jokaiselle vuodelle löytyy varmasti jokin juhlimisen aiheinen syy. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta belgialaisen Blake & ortimer -sarjakuvan synnystä. Sarjakuvataiteilija Edgar P. Jacobs (1904-1987) julkaisi ensimmäisen Blake & Mortimer -sarjakuvansa ranskalais-belgialaisessa Tintin-lehdessä vuonna 1946. Sarjan päähenkilöinä on kaksi brittiä, salaisen palvelun MI5-osaston kapteeni Francis Blake ja maansa johtava tiedemies Philip Mortimer. Kaksikon tarkka julkaisupäivä on vasta myöhemmin syksyllä, sillä syyskuun 26. päivänä ilmestyi ensimmäinen Tintin-lehden numero, jonka sivuilla seikkailivat nyt maailmankuulut englantilaismiehet.

Blake ja Mortimer 70 vuotta

Sarjan luoja taiteilija Jacobs työsti itse ensimmäiset tarinat ja piirsi niiden kuvituksen. Ensimmäisenä ilmestyi suomeksikin ilmestynyt Miekkakalan salaisuus 26.9.1946 jatkokertomuksena. Albumiksi tämä kolmiosainen seikkailu päätyi muutamaa vuotta myöhemmin eli vuonna 1950. Suomeksi seikkailu ilmestyi vuonna 2010. Jacobsin jälkeen sarjaa ovat jatkaneet useat piirtäjät vuodesta 1987 lähtien. Sarjassa on ilmestynyt kaikkiaan 23 albumia, joista vain murto-osa on suomennettu. Uusin seikkailu Le Bâton de Plutarque julkaistiin 5.12.2014 ja se jatkaa mieskaksikon hurjia seikkailuja vanhaan tuttuun ja nyt jo siis 70 vuoden ikäiseen tapaan.

Sagrada Familia vuonna 2026

Katalonian pääkaupungissa Barcelonassa rakennetaan paraikaa La Sagrada Familia -basilikaa. Rakennustyöt ovat kestäneet jo hyvän aikaa, sillä ne aloitettiin vuonna 1882 eli osapuilleen 134 vuotta sitten. Nykyarvion mukaan tämän valtava kirkkorakennus valmistunee kymmenen vuoden kuluttua. Valmistumiseen voi hyvällä syyllä uskoa, sillä rakentaminen on edennyt viime vuosina harppauksittain. Tuoreelta videolta voi katsella, miltä Euroopan yksi kuuluisimmista nähtävyyksistä lopulta tulee näyttämään. Keskeneräisenä työmaanakin basilika houkuttelee noin kaksi ja puoli miljoonaa kävijää vuosittain. Muutaman kymmenen euron sisäänpääsymaksulla katetaan iso osa rakennuskustannuksista. Lahjoitukset ja muu oheismyynti ovat niin ikään tärkeitä tulonlähteitä tälle suurelle työmaalle, joka käytännössä rahoitetaan yksityisin varoin.

Arkkitehti Antonio Gaudí (1852-1926) suunnitteli kirkon elämäntyönään. Alun perin La Sagrada Familian piti olla vain tuiki tavallinen katolinen kaupunginosakirkko, mutta Gaudín ruokahalu kasvoi suunnitelmien edetessä. Jo eläessään kuuluisa arkkitehti ehti kuitenkin kuolla ennen kuin rakennus oli edes hahmottunut kirkoksi, sillä siitä oli tuolloin valmiina vain kaksi tornia ja krypta sekä syntymäfasadi. Sittemmin arkkitehdit ja suunnittelijat ovat yrittäneet oivaltaa Gaudín ajatuksenjuoksua ja saada basilikan näyttämään mestariarkkitehdin suunnitelmilta. Työtä on hankaloittanut Espanjan sisällissota vuosina 1936-1939, jolloin osa Gaudín alkuperäisistä piirustuksista tuhottiin. Toiveita on siis, että vielä joskus näemme katedraalin valmiina, eikä tuohon päivään ole enää aikaa kuin kymmenisen vuotta.

Kuivunut kuivahiiva

Harmittelin lähes koko tammikuun järjestäen epäonnistuneita leipomuksiani. Tein tapani mukaan leivät leipäkoneella muutaman päivän välein, mutta jokainen käntty näytti epäonnistuneen. Leivät jäivät jokainen mataliksi, vaikka aiemmin olen onnistunut samoilla ohjeilla ja raaka-ainemäärillä saavuttamaan komeita ja kookkaita leipiä. Jokin oli siis toisin kuin ennen. Ensin epäilin käyttämäni erikoisvehnäjauhon olleen syyllinen, sillä leipäkoneessa olisi parempi käyttää leivontakarkeita jauhoja kuin erikoisvehnäjauhoja. Liian hienojakoinen jauho ei saa koneellisesti leivottuja leipiä riittävän kuohkeiksi ja niistä uhkaa tulla lopulta likilaskuisia, koska taikina on liian tiivistä. Yritin lisätä veden määrää, koska havaitsin koneen vaikeroineen paksun taikinan pyörittämisestä, mutta vesikään ei saanut kakkoa kohoamaan. Seuraavaksi korvasin osan jauhoista karkeammilla sämpyläjauhoilla, mutta tämäkään toimenpide ei tuottanut toivottua parempaa lopputulosta.

Hiivan tärkeys
Kuva
Martin Cooper

Epäilykseni olivat jo ensimmäisten epäonnistumisten yhteydessä kohdistuneet käyttämääni kuivahiivaan. Olin jo pitkään käyttänyt edullista S-kaupan omaa Rainbow-merkkistä kuivahiivaa, joka oli osoittautunut kelpo tavaraksi ainakin aiemmilla leivontakerroilla. Kaapissani ollut kuivahiivapaketti oli viimeisen käyttöpäivänsä puolesta täysin käyttökelpoista, mutta matalaksi jääneet leivät kielivät jotain aivan muuta. Päätin käyttää hiivan loppuun ja kokeilla kalliimpaa Sunnuntai-merkkituotetta. Hiiva loppui aikanaan ja leivät jäivät kaikki lättäniksi. Pääsin vihdoin ja viimein kokeilemaan Sunnuntai-kuivahiivaa jokin aika sitten. Ensimmäisestä tällä hiivalla leipomastani leivästä tuli valtava. Se hädin tuskin mahtui paistokulhoon. Hiivalla oli siis osansa epäonnisiin leivontoihin. Kaikki Sunnuntai-hiivalla leipomani leivät ovat nyt onnistuneet täydellisesti eikä siinä oikeastaan jauhoillakaan ollut loppujen lopuksi niin suurta merkitystä, sillä leivät ovat onnistuneet myös erikoisvehnäjauhoilla ja sämpyläjauhojen sekoituksella. Tästä kokeilusta opin ainakin sen, että kalliimmalla brändituotteella ja halvalla kaupan omalla tuotesarjalla on muutakin eroa kuin vain hinta. Sunnuntai osoittautui tässä laadukkaammaksi kuin Rainbow, ja taitaa tästä eteenpäin jäädä uudeksi vakiotuotteekseni.

Edellinen kirjoitus

Laitteiden kehitys

Tekniikka on kehittynyt muutamassa vuosikymmenessä hirmuisesti. Kolmekymmentä vuotta sitten kannettavat tietokoneet olivat kirjaimellisesti raahattavia. Kone saattoi painaa useita kiloja eikä sen tehokaan ollut nykymittapuun mukaan kovin...

Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä