Luonnon päivä Helsingissä

Silvolantie
Kuva
Matti Mattila

Muutaman viikon kuluttua lauantaina 26. elokuuta vietetään Helsingissä Luonnon päivää. Merellinen pääkaupunki tarjoaa liikuntamahdollisuuksia luonnossa metsätreenien ja lyhytpiknikkien muodossa. Ohjelmassa on myös kuoroesityksiä ja paljon muuta mukavaa puuhaa. Pihlajasaaressa on iltapäivällä ohjattua ja itsenäistä toimintaa koko perheelle. Saaresta on mahdollisuus tehdä ainutkertainen vesibussimatka Vallisaareen, jossa Metsähallitus järjestää ohjelmaa klo 18 alkaen. Vesibussi Vallisaareen lähtee Pihlajasaaresta klo 17. Helsingin edustan saarilla, kuten Vallisaaressa, Suomenlinnassa ja Lonnassa voi tunnelmoida loppukesän valojen loisteessa. Ehkä mielenkiintoisin päiväretki on tiedossa juuri Vallisaaressa, jossa voi seikkailla illan hämyssä ja valojen kajastuksessa. Tapahtumiin on vapaa pääsy, mutta vesibussiliput pitää ostaa Merisatamasta Pihlajasaareen ja Vallisaareen. Bussiliput saa tarjoushintaan ja aikuiset matkaavat Pihlajasaaren lastenlipun hinnalla ja lapset ilmaiseksi. Nyt kannattaa merkitä kalenteriin hyvissä ajoin vapaapäivä lauantaille ja vapautua rutiineista luonnon helmaan.

Sääaseman korjaus

Vähän päälle vuosi sitten ostin Netatmo-sääaseman. Paketissa oli sekä sisä- että ulkomoduuli eli se oli sopiva kokoonpano aloittelevalle kotimeteorologille. Asema on toiminut kohtalaisen hyvin tämän ensimmäisen vuoden. Ainoa heikkous on ollut ulkomoduuli, joka on kuluttanut pattereita tiheään tahtiin. Aivan alussa siirryin käyttämään akkuparistoja, mutta niitäkin on saanut olla lataamassa vähintään kerran kuukaudessa. Tarkalleen ottaen olen ladannut akut noin joka kolmas viikko. Koska en jatkuvasti seurannut sääaseman mittauksia, saattoi ulkomoduuli olla pitkiäkin aikoja pimeänä virran loppumisen vuoksi. Aika ajoin kuitenkin tarkistin tilanteen vain todetakseni laitteen sammuneen. Akkujen lataustason voi helposti tarkistaa nettisovelluksella, sillä ulkomoduuli lähettää muun säätiedon joukossa myös lataustason.

Netatmo-sääasema

Olin alkanut kyllästyä jatkuvaan akkuparistojen lataamiseen ja vaihtamiseen. Otin vihdoin yhteyttä sääaseman valmistajaan Netatmoon ja tiedustelin, josko heillä olisi suunnitelmissa valmistaa verkkovirralla toimiva ulkomoduuli. Tiedustelu johtikin asiasta toiseen. Valmistaja piti ehdotustani hyvänä, mutta totesi samassa viestissä, ettei ulkomoduulin tule kuluttaa paristoja loppuun kuukaudessa. Niiden tulisi kestää vähintään vuoden. Olin saamastani tiedosta yllättynyt. Valmistaja kehotti palauttamaan moduulin takaisin myyjälle takuuvaihtoa varten. Näin sitten teinkin ja kiikutin härvelin takaisin Clas Ohlsonin asiakaspalvelupisteeseen Helsingin Kampin myymälässä. Onneksi olin säilyttänyt ostokuitin, sillä ilman sitä asian käsittely olisi varmasti ollut huomattavasti vaikeampaa ellei jopa mahdotonta. Samaisessa kuitissa Clas Ohlson lupaa laitteille myös kahden vuoden takuun, joten takuutakin oli jäljellä vielä melkein vuosi. Tällä kertaa en kuitenkaan joutunut turvautumaan takuuseen, sillä valmistaja oli halukas vaihtamaan moduulin uuteen. Täysin saumattomasti asiakaspalvelu ei myymälässä sujunut, sillä myymälän prosessien mukaan kyseessä oli itse asiassa huoltokorjaus, josta olisin voinut jopa joutua maksamaan jotain. Jouduin siis hieman puolustelemaan asiaani, mutta jätin laitteen joka tapauksessa "huoltoon". Myyjä kuitenkin lohdutti, että takuuvaihto voi olla maksuton, mikäli laitteessa havaitaan kuvailemani valmistusvika.

Netatmon keskustelufoorumissa käydään paraikaa keskustelua ulkomoduulin virran kulutuksesta. Valmistaja on myöntänyt, että moduulissa on valmistusvika ja vaihtaa laitteita uusiin sitä mukaa, kun niitä palautuu. Jätin sääasemani ulkoyksikön vaihtoon muutama viikko sitten ja sain tänään tilalle uuden yksikön. Laite oli vaihdettu, sillä sarjanumero oli eri saamassani yksilössä. Ulkomoduulin vaihtaminen sääasemapaketissa on periaatteessa yksinkertainen toimenpide. Vaihtamista varten pitää Netatmon nettisivuilta ladata erityinen moduulimanagerisovellus, jolla hallitaan kokonaisuudessa olevia moduuleja. Juuri kun olin ladannut tuon hallintasoftan, puuttui Norton Internet Security peliin. Virustutka analysoi välittömästi lataamani ohjelman ja totesi sen vaaralliseksi, koska Nortonin tilaston mukaan ani harva oli käyttänyt kyseistä ohjelmistoa. Kerroin turvaohjelmalle, että lataamani applikaatio on turvallinen ja latasin sen uudelleen. Tämä ei auttanut. Nyt Norton siirsi latauksen karanteeniin, josta vihdoin vapautin sen käyttööni. Sain lopulta sovelluksen käyntiin ja ryhdyin asentamaan uutta ulkomoduulia sääasemakokoonpanooni. Asennus ei tahtonut onnistua. Joko tarjoamani akkuparistot olivat huoltokorjausta odotellessani ehtineet tyhjentyä tai sitten moduuli ei saanut kunnon yhteyttä sisämoduuliin. Vaihdoin akut ja siirsin moduulin lähemmäksi isäntäyksikköä, jolloin yhteys muodostui ja sain vihdoin ja viimein systeemin kasaan. Aivan läpihuutojuttu sääaseman korjaus ei siis ollut, mutta lyhyen ja kärsivällisen ahkeroinnin jälkeen sain niskalenkin koneista ja alistettua ne tahtooni. Nyt Netatmo-sääasemani mittaa taas täysillä niin sisä- kuin ulko-oloja. Jännityksellä seuraan, miten pitkään akut nyt jatkossa kestävät.

Konekirjoittamisen erikoisuuksia

Kirjoituskone on tunnetusti yksi ihmiskunnan hyödyllisimmistä keksinnöistä. Vaikka kirjoituskoneen historiaa voidaan ajoittaa aina 1700-luvun alkuun, alkaa nykyaikaisen koneen kehittyminen vasta 1800-luvun alussa. Sittemmin kirjoituskone on kehittynyt melkoisesti, joskin kehitys on käytännössä pysähtynyt tietokoneiden vallattua niiden markkinat. Jotain sentään mekaanisista kirjoituskoneista on jäänyt jälkipolville. Tietokonenäppäimistö nimittäin noudattaa pitkälti jo reilun sadan vuoden takaista asetelmaa. Näppäinten sijainti ei ole sattumaa. Ne on sijoitettu hajalleen siten, etteivät kirjasinvarret ottaisi kiinni toisiinsa, kun ne heilahtelevat lepoasennostaan telalle. Mekaaniset kirjasinvarret ovat historiaa ja tilalle on tullut tietokone tekstinkäsittelyohjelmistoineen.

kirjoituskone
Kuva
Matti Mattila

Näppäinten sijainti sopii varmaankin paremmin englanninkielistä kuin suomenkielistä tekstiä kirjoitettaessa. Kirjoituskoneen kehitystaival onkin edennyt nimenomaan englanninkielisissä maissa, mikä osaltaan selittää kirjainten paikan nykynäppäimistöllä. Suomenkielistä tekstiä kirjoitettaessa tuntuu joskus siltä, kuin joutuisi kirjoittamaan pitkiä pätkiä pelkillä vasemman käden sormilla ja vastaavasti oikean käden sormilla. Esimerkiksi edellisessä lauseessa sana "vastaavasti" sisältää enimmäkseen kirjaimia, jotka kirjoitetaan oikealla kädellä. Vasta viimeinen i-kirjain antaa työtä myös vasemmalle kädelle. Englannin kielessä on joukko sanoja, jotka kirjoitetaan joko pelkästään vasemmalle tai oikealla kädellä. Asiaan vihkiytyneet harrastajat ovat selvittäneet muutamia sanoja, joita voi kutsua konekirjoittamisen erikoisuuksiksi. Alla on muutamia esimerkkejä.

Englanninkielinen kirjoituskonetta tarkoittava sana typewriter on ironista kyllä pisin sana, joka voidaan kirjoittaa kirjaimilla, jotka sijaitsevat vain yhdellä rivillä. Lentoemäntää tarkoittava sana stewardess on puolestaan pisin sana, joka kirjoitetaan pelkästään vasemmalla kädellä. Vastaavasti lollipop eli tikkukaramelli on pisin oikealla kädellä kirjoitettava sana. Suosittu englanninkielinen lause "The quick brown fox jumps over the lazy dog" sisältää kaikki englannin kielen kirjaimet a-z. Mielenkiintoista olisi tietää vastaavat suomenkieliset sanat.

Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä