Siegfried II: Valkyyria

Siegfriedin tarina jatkuu albumisarjan toisessa osassa Valkyyria. Ranskalainen sarjakuvataiteilija Alex Alice on loihtinut uskomattoman hienon seikkailun. Kuvitus lähentelee paikoitellen enemmän korkeaa taidetta kuin sarjakuvaa sen perinteisessä mielessä. Hienot koko sivun mittaiset piirrokset ovat täynnä yksityiskohtia, joiden tutkiminen on kiehtovaa ja jännittävää. Alicen käden jälki on hämmästyttävän kaunista ja ennen kaikkea pieteetillä piirrettyä. Valkyyria jatkaa viikinkiaikaista tarinaa Richard Wagnerin (1813-1883) Nibelungin sormus -oopperan innoittamana.

Siegfried II: Valkyyria

Siegfried on jättänyt kotinsa etsiäkseen ihmisten maailmaa. Mime-kääpiö oppaanaan hän kohtaa lukuisia vaaroja ja selvittää kohtaloaan, johon liittyy lohikäärme Fafnir. Pitkä vaellus tuntemattoman metsän läpi ei etene ilman koettelemuksia. Siegfried joutuu useammin kuin kerran henkeäsalpaaviin vaaratilanteisiin ja pelastuminen niistä on täpärää ja usein vain hiuskarvan varassa. Vuonna 2009 ilmestynyt alkuperäinen ranskankielinen seikkailu ilmestyi suomeksi 25. lokakuuta 2017. Vaikka aikaa julkaisujen välissä ehti vierähtää useita vuosia, kannatti hyvää odottaa. Mestarillinen taiteilija Alex Alice ei ole säästellyt yksityiskohdissa. Lukija pääsee hämmästymään hulppeita piirroksia moneen otteeseen kaikkiaan kahdeksankymmenen sivun verran. Siegfried-sarjakuvat ovat ehdottomasti jokaisen hyvästä eurooppalaisesta sarjakuvataiteesta pitävän keräilijän kirjahyllyssä.

Alice, Alex

Siegfried II

Valkyyria

ISBN
978-952-5754-52-0
Kustantaja
Zoom Teufel
Numero
2
Alkuperäisteos
Siegfried II: La Walkyrie
Alkuperäinen ilmestymisvuosi
2009
Suomenkielinen julkaisuvuosi
25.10.2017
Toimitus
Asko Alanen
Suomennos
Anssi Rauhala
Ladonta
Rasmus Kronholm
Painopaikka
Puola
Sidonta
kovakantinen
Korkeus
30 cm
Leveys
22 cm
Paino
508 g
Sivumäärä
80

Siegfried

Satuin eräänä päivänä huomaamaan erään mielenkiintoisen postauksen Suomen Sarjakuvaseuran Facebook-uutisvirrassa. Siinä esiteltiin Siegfried-sarjakuvan kakkosalbumia yhdellä kuvalla. Piirrosjälki näytti niin taiteellisen täydelliseltä, että päätin heti ottaa selvää tuosta sarjakuvasta. Pian päädyinkin nettikirjakauppaan, josta sain selville, että Siegfried-sarja koostuu kolmesta albumista ja joista kaksi on julkaistu. Ostin heti ensimmäiset ilmestyneet albumit ja aloin ahmia vaikuttavaa tarinaa. Siegfried on hämmästyttävän upeasti kuvitettu kolmiosainen sarja, joka on saanut innoituksensa Richard Wagnerin (1813-1883) oopperasta Nibelungin sormus. Tarina perustuu useisiin eri myytteihin ja jumaltaruihin sekä mm. skandinaaviseen Eddaan. Tuloksena on kiehtova ja eeppinen sarjakuva jumalista, jättiläisistä ja ihmisistä.

Siegfried

Sarjan on piirtänyt ranskalainen sarjakuvataiteilija Alex Alice. Siegfriedin ensimmäinen osa ilmestyi kymmenen vuotta sitten vuonna 2007 ja toinen osa Valkyyria muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 2009. Kolmas osa seurasi niin ikään parin vuoden työstön jälkeen vuonna 2011. Näistä suomeksi on julkaistu kaksi ensimmäistä osaa, joista turkulainen kustantamo Zoom Teufel julkaisi tämän ensimmäisen albumin 31. toukokuuta 2017. Tarinan pääosassa on nuori orpo Siegfried, joka on syntynyt kuolevaisen miehen ja valkyyrian rakkaudesta mutta kasvanut kääpiöiden ja susien parissa pimeässä metsässä. Hänen sijaisvanhempansa haluaisivat elää rauhassa, mutta Siegfried janoaa tietoa oikeista vanhemmistaan ja itsensä kaltaisista. Hän ei kuitenkaan tiedä, että ylijumala Odinilla on suunnitelmia hänen varalleen. Odin haluaa Siegfriedin taistelevan Reininkullan vartijaa, Fafnir-lohikäärmettä vastaan! Albumin huippuunsa hiottu taiteellisuus on suorastaan henkeäsalpaavan hienoa. Alex Alice ei todellakaan ole säästellyt yksityiskohdissa. Pieteettisyys on vailla vertaansa. Ensimmäinen albumi koukuttaa alusta asti ja jää jännittävään vaiheeseen jatkuakseen toisessa osassa. Heräteostokseni osui täydellisesti nappiin, sillä Siegfried on kaikkien hyvästä sarjakuvasta pitävien ehdoton hankinta.

Alice, Alex

Siegfried

ISBN
978-952-5754-51-3
Kustantaja
Zoom Teufel
Numero
1
Alkuperäisteos
Siegfried
Alkuperäinen ilmestymisvuosi
2007
Suomenkielinen julkaisuvuosi
31.5.2017
Toimitus
Asko Alanen
Suomennos
Anssi Rauhala
Ladonta
Rasmus Kronholm
Painopaikka
Puola
Sidonta
kovakantinen
Korkeus
30 cm
Leveys
22 cm
Paino
514 g
Sivumäärä
80

Ihmemaa Oz

Joskus kauan, kauan sitten satuin jostakin alennusmyynnistä ostamaan täysin heräteostoksena Ihmemaa Oz -elokuvan. Eipä tuo leffa tainnut muutamaa euroa enempää maksaa, joten paljon ei päähänpistoni kukkaroa verottanut. Filkan aihe ei ollut minulle täysin tuntematon, joskaan en tiennyt Ihmemaa Oz -lastensadusta muuta kuin otsikon. Tarinan kirjoitti yhdysvaltalainen kirjailija L. Frank Baum (1856-1919), ja se ilmestyi vuonna 1900. Sittemmin Baum tehtaili aiheen ympärille kaikkiaan viisitoista fantasiakirjaa. Ensimmäisen kirjan filmatisointia saatiin odottaa aina vuoteen 1939, jolloin valkokankaille saapui samanniminen elokuvamusikaali. Filmin pääosaa näyttelee Judy Garland (1922-1969), joka filmausten aikoihin oli vasta 16-vuotias.

Ihmemaa Oz

Ihmemaa Oz -elokuva ei aikanaan ensi-iltavuotenaan ollut mikään kovin kummoinen leffatapaus. Elokuvajulisteessa sen sijaan julistetaan elokuvan olevan Technicolor-suursaavutus ja suurin sensaatio sitten vuoden 1937 Lumikki ja seitsemän kääpiötä -animaation. Filmi alkaa mustavalkoisena, mutta vaihtuu pian värilliseksi. Kieltämättä leffa on oikea värien ilotulitus ja varmasti oivallinen työnäyte Technicolorin osaamisesta. Kulisseissakaan ei ole juuri säästelty ja puitteet muistuttavatkin Hollywoodin kulta-aikojen spektaakkeleita, vaikkakin pienemmässä kokoluokassa. Varsinainen satu sisältää aikuismaisen opetuksen viisaudesta, sydämellisyydestä ja rohkeudesta. Pienenä yksityiskohtana filmistä voi mainita Yellow Brick Road eli keltatiilisen tien, jota pitkin elokuvan päähahmot kulkevat. Samainen tie innoitti vuonna 1973 kuuluisan muusikon Elton Johnin ja hänen sanoittajansa Bernie Taupinin kirjoittamaan nyttemmin ikivihreäksi kivunneen Goodbye Yellow Brick Road -kappaleen.

Alkuperäinen Ihmemaa Oz -elokuva on ehkä ajan hampaan haalistama, mutta sen sanoma on yhä ajankohtainen. Leffa kestää noin puolitoista tuntia, ja kyllähän sen katsoo jo pelkästään siksi, että voi vain ihailla, miten lähes kahdeksankymmentä vuotta sitten ja elokuvateollisuuden alkuaikoina jo osattiin aikanaan yleisöä hämmästyttäneet trikkikuvaukset. Filmin ehkä tunnetuin anti on kuitenkin parhaan laulun Oscar-palkinnon saanut Over the Rainbow -laulu, joka kuullaan itse asiassa jo aivan elokuvan alussa. Laulun on säveltänyt Harold Arlen (1905-1986) ja sanoittanut Edgar Harburg (1898-1981), ja se on yksi levytetyimmistä ja esitetyimmistä elokuvasävelmistä kautta aikojen. Suomeksi laulun ovat esittäneet lukuisat artistit nimellä Sateenkaaren tuolla puolen. Yhdysvalloissa kaunis sävelmä on valittu 1900-luvun parhaaksi lauluksi eikä titteliä käy kiistäminen. Ihmemaa Oz on nykyään yksi amerikkalaisen elokuvateollisuuden klassikoista, joskin sekä sen taustalla oleva fantasiakertomus että itse filmikin ovat tainneet jäädä suomalaisen elokuvayleisön vähemmälle huomiolle.

Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä