Skrolli 4/2018

Viikkoni on ollut kiireinen. Kaiken kiireen keskellä postiluukusta putkahti loppuviikosta mukavaa postia. Tietokonekulttuurin erikoislehden Skrollin uusin numero 4/2018 ilmestyi ja lupaa jälleen kiinnostavia lukuhetkiä viimeistään joulupyhien ajaksi. Tuhdissa lukupaketissa on 88 sivua, joten eiköhän siitä riitä luettavaa vielä välipäivillekin. Tämänkertaisessa aviisissa vieraillaan nuoreten kisakoodareiden vuosittaisessa mittelössä eli kansainvälisissä tietokoneolympialaisissa. Tämä vuodesta 1989 lähtien järjestetty kisa on yksi tärkeimmistä alan tapahtumista. Itse muistan osallistuneeni vuonna 1982 Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lukion oppilaille järjestettyyn ohjelmointikilpailuun saavuttaen tuolloin 2. sijan. Kilpailutyöni oli pH:n laskenta-algoritmi.

Skrolli 4/2018

Lego-rakennuspalikat olivat takavuosina lasten suosiossa. Nykyään legot eivät enää katso ikää, sillä meille varttuneimmillekin on tarjolla kiehtovaa puuhaa robotiikan ja sen ohjelmoinnin parissa. Skrolli vie lukijan keskelle legorobottien kapinaa ja antaa uuden näkökulman tutulle rakennussarjalle. Lisää rakennettavaa löytyy Tee se itse -artikkelissa, jossa Raspberry-tietokoneesta rakennetaan kätevä kävijälaskuri. Tietokonelehtihän ei olisi mitään ilman tietokoneaiheista juttua, ja niitähän löytyy uudesta numerosta useitakin. Ajassa palataan hieman taaksepäin, kun muistellaan esimerkiksi Atari ST:n aikoja. Itse asiassa lehdessä on niin paljon aiheita, että niistä voisi kirjoittaa pidemmänkin blogikirjoituksen. Jotta jännitys säilyy, suosittelen hankkimaan uusimman Skrollin tulevan pitkän joulunajan ratoksi.

Jalokivivarkaan tunnustukset

Bill Mason (s. 1940) on yksi Yhdysvaltojen rikoshistorian tunnetuimmista ja taitavimmista jalokivivarkaista. Mason piinasi varkauksillaan niin rikkaita uhrejaan kuin yhtäläisesti poliisi- ja oikeusviranomaisiakin. Kyvykkään Masonin aktiiviura ajoittuu 1960- ja 1970-luvuille ulottuen vielä 1980-luvulle, jolloin hän jäi vuonna 1987 niin sanotusti eläkkeelle 25 vuotta kestäneestä kaksoiselämästään. Päivisin tämä nerokas ja ketterä varas eli kuin kuka tahansa perheenisä käyden päivätöissä, mutta iltaisin hänen toinen minänsä aloitti rikolliset harrastukset. Uhreiksi valikoitui upporikkaiden pohattojen rouvia, kuuluisuuden valokeilassa paistattelevia silmäätekeviä sekä tunnettuja artisteja ja viihdetaiteilijoita kuten komedienne Phyllis Diller (1917-2012), Tarzan-elokuvistaan tunnettu urheilija ja näyttelijä Johnny Weissmuller (1904-1984), teollisuusmagnaatti Armand Hammer (1898-1990) ja koomikko Bob Hope (1903-2003). Lähes kolmenkymmenen vuoden aikana Mason ehti omien sanojensa mukaan anastaa jalokiviä ja muita koruja noin 35 miljoonan dollarin arvosta.

Jalokivivarkaan tunnustukset

Vuonna 2003 mestarivaras julkaisi omaelämäkerralisen muistelmateoksensa Jalokivivarkaan tunnustukset (Nemo 2004, ISBN 952-5180-78-6). Kirja on tositarina miehestä, joka oli ehkä maailman menestyksekkäin jalokivivaras. Masonin yksi toimintatapa oli hurmata tiensä suihkuseurapiireihin ja tutustua tuleviin varakkaisiin uhreihinsa. Ryöstösaalistaan hän myi jopa Christies’in ja Sothebyn kaltaisten tunnettujen huutokauppojen kautta. Paljastumisensa jälkeen Mason pakeni väärennetyin henkilöpaperein poliisia yli viiden vuoden ajan. Bill Mason jäi lopulta kiinni rikottuaan omaa sääntöään, jonka mukaan keikasta ei saa koskaan kertoa kenellekään. Kirjassa on kiehtovia kertomuksia ajoittain jopa uskomattomilta kuulostavista keikoista, joita Mason tehtaili Floridassa ja eri puolilla itärannikkoa. Jalokivivarkaan tunnustukset -teos on jännittävää luettavaa, joka aitoudellaan lyö laudalta monet fiktiiviset rikosromaanit.

Mason, Bill ja Gruenfled, Lee

Jalokivivarkaan tunnustukset

Uskomaton tositarina seurapiirivarkaasta

ISBN
978-952-51807-8-7
Kustantaja
Kustannusosakeyhtiö Nemo

Tekniikan historia 6/2018

Vuoden viimeinen Tekniikan historia 6/2018 -lehti putkahti viime viikolla postiluukusta. Joulunpyhiksi on luvassa kiehtovaa luettavaa, mikäli nyt maltan niin pitkään odottaa. Tekniikan historiasta kertova kuvalehti ei jää kovin pitkäksi aikaa pöydän päälle lojumaan. Siitä pitävät huolen kannen houkuttelevat otsikot, jotka lupaavat jälleen tarinoita keksinnöistä ja keksijöistä eri aikakausilta. Uusimmassa numerossa paneudutaan vesistöjen valtaaman maamme siltoihin ja sillanrakennuksen historiaan. Vanhimmat sillat ovat 1700-luvulta, ja ne ovat yhä käytössä. Pitkä artikkeli muistelee myös Lapin sodan tuhoamia siltoja ja niiden uudelleenrakentamista. Sodat ovat ennenkin vauhdittaneet tekniikan kehittymistä ja ovat mahdollistaneet monien keksintöjen toteutumisen. Lehden ilmailuteollisuutta käsittelevässä jutussa tutkitaan melko perinpohjaisesti helikopterin historiaa. Lentäminenhän on aina kiehtonut ihmistä, kunnes ilmatila sitten viimein valloitettiin niin lentokoneilla kuin helikoptereillakin.

Tekniikan historia 6/2018

Lentämisen ohella liikkuminen maantiellä on niin ikään kartuttanut tekniikan historiaa kautta aikojen. Muutamassa jutussa palataan ajassa taaksepäin ja ihmetellään kummallisia automobiileja, joista osa on ennättänyt vain prototyyppiasteelle. Auton lisäksi maantiellä kuljetaan moottoripyörällä, joka ei sekään ole vielä kovin vanha keksintö. Ensimmäiset kaksipyöräiset moottoriajoneuvot tulivat Suomessa markkinoille vuonna 1895. Moottoritekniikasta lehti siirtyy jouhevasti lääketieteen pariin ja kertoo mielenkiintoisessa artikkelissa tutun tarinan penisilliinin keksimisestä. Lähes 70-sivuisessa lukupaketissa riittää taas luettavaa moneksi illaksi. Aiheet vaihtelevat maalta taivaaseen ja tehdassaleista kotikeittiöön. Synkän pimeät syysillat kuluvat nyt kuin siivillä.

Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä