Internetin eräänlaista 20-vuotissyntymäpäivää vietetään ensi vuonna. Tuolloin tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun Sir Tim Berners-Lee vuonna 1991 kirjoitti HTML Tags -dokumentin. Berners-Lee ei ole tullut meille suomalaisille tutuksi pelkästään Internetin isänä vaan myös ensimmäisenä Suomen Millenium-palkinnon saajana vuonna 2004. HTML on merkkauskieli, ja sitä voi pitää nettisivujen kielioppina. Kielen ominaisuuksiin kuuluvat tagit, joilla rakennetaan nettisivut. Kielen ansiosta sivut näyttävät jotakuinkin samanlaisilta ja tekijänsä tarkoittamalla tavalla kaikilla kuvaruuduilla uudenaikaiset mobiilipäätelaitteet mukaan lukien. Netin alkuvuosina kielioppiin syntyi lukuisia murteita. Jokainen selainvalmistaja halusi lisätä omia erikoisuuksiaan, joilla tietyt esitystekniset temput saatiin toteutettua. Pian syntyi tarve alkaa yhtenäistää sääntöjä ja Internetin kehitystä johtava World Wide Web -konsortio julkaisi nykyään käytössä olevan standardin, tai oikeastaan määrittelyn, vuonna 1999. Maailma ja ennen kaikkea netti on noista päivistä kehittynyt melkoisesti. Samalla on tullut aika päivittää nettisivujen kielioppia, ja nykyisen 4.01-version jatkeeksi on tulossa HTML5.

Uuteen merkkauskieleen tai sen ehdotelmaan on voinut tutustua jo jonkin aikaa. Muutamat selainvalmistajat ovat ehättäneet toteuttaa ehdotettuja ominaisuuksia tuotteisiinsa, vaikka lopullista versiota ei ole vielä julkaistu. Sen verran optimistisia nettikehittäjät ja nettiteollisuus tuntuvat olevan, että kirjakauppojen hyllyille on ilmestynyt joukko tulevasta merkkauskielestä kertovia kirjoja. Nettisuunnittelijoiden aikakauslehti A List Apart on laajentanut toimintaansa kirjankustantamiseen. Osaston ensimmäinen julkaisu on Jeremy Keithin kirjoittama HTML5 for Web Designers -opus. Kirja on perusteos ja johdattaa nopeasti tulevan HTML5-merkkauskielen saloihin. Kovin suuria muutoksia uusi suositus ei ole tuomassa. Suurimmat eroavaisuudet nykyisen kieliopin kanssa ovat dokumentin rakennetta kuvaavissa elementeissä. Nykyisen netin rikas mediatarjonta, joka sisältää staattisten kuvien lisäksi liikkuvan kuvan eli videot sekä äänen, on myös hyvin edustettuna uudessa standardissa. Nettisivujen tutut lomakkeetkin kokevat enemmän kuin kasvonkohotuksen, joten HTML5 lupaa paljon hyödyllisiä muutoksia Internetin peruspilareihin.

Ostin kirjan kesäloman kynnyksellä ja sain sen luettua pian loman jälkeen. Paljon ei tässä opuksessa ollut lukemista, sillä 85 sivua muistuttivat lähinnä vihkoa pehmeine kansineen. Näihin sivuihin oli kuitenkin tiivistetty referaatinomaisesti kaikkein tärkein sanoma eikä teksti ollut perusamerikkalaiseen tyyliin jaarittelevaa vaan tiukkaa asiaa. Mikään tylsä ja puuduttava kirja ei ole kyseessä, sillä Keith on kirjoittanut tekstin omalla hauskalla mutta asiallisella tyylillään, jota on miellyttävä lukea. Kirja on näppärä ensiteos kaikille niille, jotka haluavat saada nopeasti referaatin HTML5-ehdotuksesta ja hieman sen historiasta. Hintakaan ei ole järin kallis. Suomeen postitettuna se kustansi noin 22 euroa, ja sähköisen version saa vieläkin halvemmalla.

Keith, Jeremy

HTML5 For Web Designers

• ISBN: 9780984442508
• Kustantaja: A Book Apart

Syksy on alkanut uuden keittiökoneen merkeissä. Kävin viikonloppuna ostamassa OBH Nordican valmistaman Supreme-leivänpaahtimen, vaikka entisessä, yli kymmenen vuotta vanhassa paahtimessa ei ollut mitään suurempaa vikaa. Vanhan laitteen ainoa heikkous olivat liian kapeat paahtoaukot. Paahtimella ei voinut paahtaa sämpylöitä, jotka olivat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan perinteisen paahtoleivän rinnalla. Uuden leivänpaahtimen hankintaa oli edeltänyt pitkä ja huolellinen harkintajakso. Kävin tutustumassa useiden eri valmistajien kymmeniin malleihin, kunnes lopulta päädyin chilisävyiseen Supremeen. Hinnaltaan laite asettui edullisempaan päähän, vaikka se ei kaikkein halvin ollutkaan. Vahvana vaihtoehtona mietin pitkään Kitchen Aidin Artisan-leivinpaahdinta. Se oli kaikista tutkimistani kymmenistä paahtimista ehdottomasti laadukkain. Kaikki painikkeet, vivut ja säätimet olivat jämäköitä eivätkä heiluneet ja hölskyneet. Sen lähes kaikki osat olivat metallia toisin kuin halvempien tuotteiden osat, jotka olivat lähes poikkeuksetta muovia. Halvimmissa paahtimissa vivut, säätimet ja painikkeet hölskyivät ja tuntuivat irrallisilta. Muutaman kympin koneet olivat myös muovisia ja peltisiä toisin kuin Kitchen Aid, jonka runko oli valurautaa. Kitchen Aidin ainoa haittapuoli oli sen huippukallis hinta, lähes kolmesataa euroa. Halvimmillaan leivänpaahtimen olisi saanut parilla kympillä.

OBH Nordican Supremen 99 euron hinta oli halvemman kolmanneksen yläpäässä. Paahdin on tukevan tuntuinen ja sen kokometallinen runko on alumiinivalua. Paahtoastetta voi säätää portaattomasti nuppia kääntämällä. Laitteen valinnassa minulle oli tärkeää, että kaikki liikkuvat osat tuntuivat kiinteiltä. Supremen säätönuppi ei hölskynyt rungossa, mutta pienet painikkeet tuntuivat käytössä heppoisilta ja halvoilta. Murutarjottimen otin on metallia, kun se halvemmissa laitteissa oli järjestään muovia. Kitchen Aidin murutarjottimessa oli tukeva rautainen otin ja itse tarjotin liukui koneen alle helposti ja kolahti paikoilleen tukevasti eikä tarjotin jäänyt hölskymään. Myös Supremen murutarjotin on tukeva ja asettuu perille jämäkästi. Laitteen laadun lisäksi tärkeä ominaisuus oli leveä paahtoaukko. Aukosta piti saada mahtumaan sämpylät ja bagelit, joten tämä vaatimus karsi tarjontaa oleellisesti. Supremessa ei ole mitään ylimääräisiä ominaisuuksia sämpyläpaahdon ja paahtoasteen valinnan lisäksi. Sämpyläpaahto-ohjelmalla laite paahtaa leipää vain yhdeltä puolelta. Lämmitysohjelmalla kerran paahdetun leivän voi lämmittää uudelleen ja pakasteohjelmalla saa pakastetun leivän nopeasti sulatettua. OBH:n mainoksessa mainitaan Hi-rise-ominaisuus, joka lupaa, että paahdetut viipaleet on helppo nostaa pois laitteesta. Olen tutkinut koneen huolellisesti, mutta en ole vielä löytänyt tätä ominaisuutta ellei se sitten tarkoita loivasti kallistettuja paahtoaukkoja. Supreme on ollut jo muutaman kerran käytössä. Laitteen käyttöönotto oli helppoa, sillä riitti, kun kuumensi koneen täydellä lämmöllä neljä-viisi kertaa. Ensimmäisen kuumennuksen jälkeen keittiössä leijui pistävä haju, joka hävisi toisen kuumennuksen myötä. Ensimmäiset kokemukset Supremesta ovat olleet myönteisiä ja laite tulee varmasti kovaan käyttöön ajan mittaan.

Tekniset tiedot

• malli: OBH Nordica Supreme 2672 (punainen)
• teho: 1000 W
• leveys: 35 cm
• syvyys: 25 cm
• korkeus: 27 cm
• ohjelmat: bagel (sämpylöiden ja bagelien paahto), defrost (sulatus), reheat (uudelleenlämmitys)
• portaaton paahtoasteen säätö
• automaattinen viipaleiden keskitys
• paahdon keskeytys (cancel)

Loppukesä ja alkusyksy ovat sadonkorjuun aikaa kaikkialla. Kotimaiset raaka-aineet, kuten marjat ja sienet ovat juuri nyt parhaimmillaan. Helpot leivonnaiset syntyvät perusaineksista ja suhteellisen vähällä vaivalla ja kruunaavat vaikkapa viikonlopun päivällispöydän jälkiruokina. Mikään ei tietenkään estä nautiskelemasta makeita herkkuja perinteisessä kahvipöydässä milloin tahansa. Puolukoista ja omenoista saa helposti maukkaan tortun eikä leipomiseenkaan mene kohtuuttomasti aikaa.

Kuva

paige_eliz

Puolukka-omenatorttu

6 annosta

• 5 kuorittua omenaa paloiteltuna
• 3 dl tuoreita puolukoita
• ½ dl sokeria
• ½ dl fariinisokeria
• 2 dl vehnäjauhoja
• 2 tl kanelia
• 1 tl leivinjauhetta
• 100 g voita
• 1 kanamuna

Pinnalle

• ½ dl kermaa
• ½ dl fariinisokeria
• 1 dl kookoshiutaleita

Anna voin pehmetä huoneenlämmössä ja vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmuna samalla vatkaten seosta. Sekoita jauhot, kaneli ja leivinjauhe. Lisää jauhoseos taikinaan. Levitä taikina torttuvuoan pohjalle ja reunoille. Sekoita omenapalat ja puolukat kevyesti keskenään ja ripottele taikinan päälle. Sirottele pinnalle kevyesti sokeria tai fariinisokeria. Paista uunissa 200 asteessa 15 minuuttia. Sekoita pinnalle tuleva aineet kattilassa ja kiehauta. Levitä seos tortun päälle ja paista vielä 15 minuuttia. Tarjoile jäätelön tai vaniljakastikkeen ja vastakeitetyn kahvin kanssa.