Jadetanssi - osa 170

Tutkimusaseman tekniikka ei pelkästään näytä vanhalta vaan myös on sitä. Siirrymme laboratorio-osastosta henkilökunnan entiseen asuntolaosastoon. Borloff asuu askeettisissa oloissa. Vaatimattomassa yksiössään hänellä on vain sänky ja sen vieressä pieni yöpöytä. Asuntolassa on yhteiskeittiö ja yhteiset pesutilat. Kummeksumme toimivia kodinkoneita. Professori selittää, että ne on jätetty hylättyyn laitokseen, koska ne eivät ole valtiosalaisuuksia. Jääkaapit, pakastimet, pesukoneet ja sähköiset keittovälineet toimivat yhä, joskin proffa on itse joutunut niitä korjailemaan aika ajoin. Miinalla on kysyttävää.

- Borloff, miten tulet toimeen täällä keskellä viidakkoa ja aivan yksinäsi? Mistä saat ruokaa ja muita tarvikkeita?

Mies avaa muutaman keittiökaapin oven, joiden takaa paljastuu kirjava joukko jos jonkinlaista tarviketta. Hyllyillä on purkkikaupalla säilykkeitä, ruokakapseleita ja paljon muita elämiseen tarvittavia aineksia.

- Saan kerran kuukaudessa tarviketoimituksen. Se tulee ennalta sopimaani paikkaan viidakkotien varteen. Näin siksi, ettei tämän tutkimusaseman sijainti paljastuisi. Käyn hakemassa tarvikkeet kuljetinkiiturillani ja tuon ne tänne. Kiituri on juuri nyt epäkunnossa, ja jos vain voitte auttaa, niin voisitte yrittää korjata sitä kanssani.

Ruokahuolto siis toimii, ajattelen, mutta vielä minua jäi askarruttamaan, kuka tämän kaiken maksaa? Rex jatkaa kysymysten sarjaa.

- Mistä tämä tutkimusasema saa sähköenergian? Yläpuolella olevasta tekojärvestä ja sen valtavasta vesimäärästä päättelen, että täällä on jossain divetyoksidigeneraattori.

Borloff sulkee kaappinsa ovet ja valmistautuu vastaamaan.

- Arvasit oikein, ystäväni. Alapuolellamme on tosiaan generaattorihalli, joka tuottaa sähköä vetygeneraattorilla. Tekojärvellä on toinenkin tarkoitus. Ensinnäkin sen tehtävänä on estää asiattomat pääsemästä laguunin keskellä olevalle saarelle. Järven toinen tehtävä on kerätä sadekauden aikana sadevettä ja varastoida sitä energiantuotantoa varten. Kellarin laitteet erottavat vedestä vedyn, jota käytetään generaattorien polttoaineena. Yksinkertaista, eikö olekin, vaikkakin jo vanhaa teknologiaa.

Minua alkaa hymyilyttää. Professori selittää aivan innoissaan. Tottahan tuo kaikki on yksinkertaista tiedemiehelle, mutta minulle tavalliselle reportterille ydinfysiikka ei ole koskaan ollut vahvimpia puoliani. Proffa suorastaan palaa intoa päästä näyttämään meille konesalia, joten lähdemme laskeutumaan kellariin kierreportaita pitkin. Laitoksen alapuolella on suunnaton pyöreä generaattorihalli.

Julkaistu sunnuntaina 8.7. klo 8:25 Projektit-luokassa avainsanalla kirjat.

Edellinen
Jadetanssi - osa 169
Seuraava
Jadetanssi - osa 171
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä