Jadetanssi - osa 60

Valot kirkastuvat jälleen ja aitioni kansi avautuu. Istuimeni nousee pystyasentoon. Pomppaamme kaikki reippaina ylös ja odotamme sukkulan oven avautumista. Pitkään emme joudu oven takana seisomaan, kun uksi siirtyy sivulle ja astumme asemalaiturille. Olemme ulkona ja jonkinlaisella asemalla. Ulkona on ajankohtaan nähden vilkasta. Nythän on jo ilta. Tutkimme uteliaina ympäristöä ja näytämme aivan turisteilta. Takaamme kuuluu narisevan miehen ääni, joka puhuu tuntematonta, mutta jotenkin ymmärrettävää murretta.

- Muukalaiset… kiäh!

Käännymme ympäri. Pieni kumarainen mies seisoi takanamme. Miehellä on yllään hieman rispaantuneet ja likaantuneet vaatteet. Mauttoman pipolakin alta pursuaa musta likainen tukka. Kasvot ovat vanhuudesta uurtuneet ja tumman päivettyneet. Mies jatkaa puhutteluamme.

- Voinksmä jotenki… kiäh… jeesii teit? Tairatte olla… kiäh… uusii tääl… kiäh?

Mies kakoo oudosti enkä tahdo saada puheesta selvää puhumattakaan, että ymmärtäisin siitä puoliakaan. Rex astuu eteenpäin.

- Terve! Aivan aluksi voit neuvoa meille yösijan, jossa voimme yöpyä.

Ukkoraiska nostaa kumaran olemuksensa pystyyn ja katsoo Rexiä silmiin ja vuorotellen meitä kaikkia.

- Yösija! Sä pamlaat… kiäh… bulist! Tarkotat varmaa… kiäh… budjuu? Mikäs… kiäh… hepsankeikka sää oikeen oot… kiäh?

Rex ottaa rennomman asennon ja yrittää näyttää kovanaamalta.

- Sorry, ukkoseni, multa ei toi sun slangi tahdo sujua.

Ukon silmät kirkastuvat ja naama venähtää leveään hymyyn.

- Slangii? Joo just… kiäh… Tulkaa! Mä viän teirät… kiäh… hotlaan.

Hotla? Siis varmaan paikallinen hotelli? Lähdemme pikkumiehen matkaan ja kävelemme muutaman korttelin välin nelikerroksisen talon eteen. Seinän valomainoksessa lukee osin rikkinäisin kirjaimin "Starlight Hotel", mikä kuulostaa… no tuota… lupaavalta.

- Tää on stadin besta… kiäh. Tuliks te skabaan… kiäh?

Nyt puolestaan Kauko vastaa Rexin tutkiessa majoituspaikkaamme.

- Skabaan? Siis otteluun, jep, otteluunpa hyvinkin.

- Tarviitte oppaan… kiäh… Oon brekun jälkee täs… kiäh… Nährää!

Nostan vaivihkaa rannekkeeni ja näppäilen sinne simultaanikääntäjän käyntiin. Yritän hiljaisella äänellä lausua kääntäjälle "breku", joka hetken miettii vastausta ja kailottaa korvani nappikuulokkeeseen: "aamiainen, vanhaa slangia."

Julkaistu sunnuntaina 4.3. klo 10:17 Projektit-luokassa avainsanalla kirjat.

Edellinen
Haastateltavana Aleksi Wilenius
Seuraava
Jadetanssi - osa 61
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä