Ruoka ja juoma

Nestetasapainon säilyttäminen tropiikissa on tärkeää. Retkille ja omatoimikierroksille pitää varata riittävästi juotavaa. Monilla retkillä tarjoillaan rommipunssimaistiaisia tai hedelmämehujuomaa, mutta nämä pienet, enintään desilitran vetoiset juomat tuskin riittävät koko päiväksi. Helpoiten juomavarastoaan voi täydentää laivalla. Itse ostin laivalla ruokaillessani usein ison puolentoista litran vesipullon, josta sain samalla päivällisjuoman. Ruokailun päätteeksi otin pullon mukaani seuraavan päivän juomatankkausta varten. Juomat voi kätevästi maksaa hyttikortilla ja samalla käteistä rahaa jää muihin ostoksiin maissa. Nesteen lisäksi pitää huolehtia riittävästä suolatasapainosta, jota voi pitää yllä napostelemalla silloin tällöin suolaisia välipaloja, kuten suolattuja pähkinöitä tai perunasipsejä. Laivan laajasta valikoimasta nämäkin löytyvät eikä suolapaloja tarvitse alkaa etsiä maissa, jolloin aikaa jää enemmän itse kohteelle.

Vesijohtovesi on juomakelpoista joillakin Karibian saarilla. Periaatteessa jääkuutioitakin tulisi välttää, jos ei ole varma paikallisen veden sopivuudesta juomavedeksi. Riskejä ei tietenkään kannata ottaa ja suosittelenkin vesipullossa pysymistä, vaikka veden kantaminen mukana maissa tuntuukin toisinaan raskaalta. Kokopäiväretkiin sisältyy yleensä lounas, mutta puolipäiväretkille voi valmistautua kevyellä välipalalla tai lounaalla esimerkiksi laivan kahviossa. Matkaoppaissa luetellaan usein ruoka-aineita, joita eri matkakohteissa kannattaa välttää. Jotkut kieltäytyvät syömästä kylmiä salaatteja ja alkupaloja eivätkä koske majoneesiin. Jopa kahviin lorautettu maito saattaa olla pastöroimatonta. Olen matkustellut paljon eri puolilla maailmaa ja syönyt kaikenlaisia ruokia, mutta yleensä siisteissä ravintoloissa eikä minulle ole koskaan tullut mitään ruokamyrkytyksiä ja tai muita ongelmia. Joskus matkaoppaat liioittelevat ruoka-asioita, mutta aina kannattaa olla valppaana, mitä suuhunsa laittaa.

Paikallisväestö

Paikallinen väestö Karibian ja Kap Verden saarilla oli pääsääntöisesti ystävällistä. Turistikeskittymissä tosin joutuu aina aggressiivisen kaupustelun kohteeksi. Muutaman metrin matkalla saattaa saada kymmenenkin tarjousta, kun kaupustelijat ja taksikyydin tarjoajat seisovat joskus rinnatusten huudellessaan parhaita tarjouksiaan. Myyjät ovat tottuneet ohikiitäviin turisteihin, ja heille riittääkin usein pelkkä hymy kieltäytymisen merkiksi. Toisinaan tungettelevaksi koettu myyntipainostus on harmitonta eikä siihen pidä suhtautua otsa rypyssä. Vilkkailla turistipaikoilla tuskin joutuu hankaluuksiin, mutta omaisuuttaan on aina hyvä pitää jatkuvasti silmällä, sillä taskuvarkaat ovat vitsaus kaikkialla maailmassa. Kotimaamme Suomi ei ole tässä suhteessa poikkeus.

Lopuksi

Kristina Cruises -risteilyt tuntuivat olleen hyvin suosittuja. Keskustelin useiden kanssamatkustajien kanssa ja monille oli yhteistä tietynlainen kanta-asiakkuus. Monet olivat matkustaneet useita kertoja eri kohteissa ja olipa joukossamme jopa niitä, jotka olivat tehneet kymmeniä Kristina Cruises -risteilyjä eri puolilla maailmaa. Nekin jotka olivat ensimmäistä kertaa, eivät pettyneet tähän matkaan ja uskoivat tekevänsä vielä lisää näitä risteilyjä. Minun oli helppo ymmärtää, miksi niin monet tulivat risteilyille yhä uudelleen. Palvelu laivalla tuntui ajoittain henkilökohtaiselta, kun henkilökunta alkoi parin viikon aikana muistaa matkustajien kasvoja ja oli muutenkin avulias ja ystävällinen. Matkakohteetkin ovat huolellisesti valittuja ja vievät matkustajat usein sellaisiin maailmankolkkiin, joita ei aivan jokainen matkatoimisto tarjoa. Matkani onnistui suorastaan yli odotusten ja siitä jäi hyvä mieli niin, että seuraavan risteilyn varaaminen ei liene vaikeaa.