Kesänovellin piti alun perin ilmestyä jo viime jouluna ja siksi tarina sijoittuukin jouluun ja talveen. Joulunovelliksi se ei koskaan päätynyt, sillä en kiireiltäni ennättänyt viimeistellä juttua. Aihe ja juoni sen sijaan olivat jo mielessäni, mutta varsinaisen tekstin kirjoittamiseen meni aikaa. Kirjoittelin tarinaa katkonaisesti. Käytin kirjoitustyöhön muutaman tunnin kerrallaan ja yleensä tekstiä syntyi junamatkoillani, jotka muuten olisivat olleet hukkaan heitettyä aikaa. Viime kesänä julkaisin salapoliisitarinan, jonka innoittamana jatkoin aihetta julkaisemalla tänä vuonna samaan sarjaan kuuluvan seikkailun. Olen koonnut tähän kaksiosaiseen triviaan jälleen joitakin mielenkiintoisia taustoja valaisevia yksityiskohtia novellista. Kaikki henkilöhahmot ja tapahtumapaikat ovat luonnollisesti puhtaan mielikuvitukseni tuotteita ja siis täysin keksittyjä. Niillä ei ole mitään yhteyttä todellisiin ihmisiin tai oikeisiin tapahtumapaikkoihin, ja jos jotain tällaista on havaittavissa, on se puhdas yhteensattuma eikä mitenkään tarkoituksellinen.
Henkilöt
Joneson on yksityisetsivä, jonka esittelin ensi kertaa viime kesän novellissa Jalokivikoru. Mies ei ole muuttunut sitten edellisen seikkailun ja jatkaa melkeinpä samoista asetelmista, joihin hän viime kerralla jäi.
Alvar ja Imaria Dagutan ovat kaupungin silmäätekevä pariskunta, joka elää ulkokullattua elämää. Miehensä Alvar on suuren mainostoimiston omistaja ja pääjohtaja, joka kovilla otteillaan ja tiukalla patruunamaisuudellaan on kerännyt joukon vihamiehiä. Mies murhataan ja siitä alkaa visaisen ongelman ratkominen. Pariskunnan sukunimen muodostin, kuten niin monet muutkin tarinan nimet, ruotsin kielen sanoista dag utan eli suomeksi päivä ilman.
Peders Vargott on yksi mainostoimiston myyntijohtajista, joka menettää tarjouskilpailussa tärkeän asiakkaansa. Toimiston omistaja Alvar Dagutan raivostuu siinä määrin silmittömästi, että irtisanoo Vargottin siltä seisomalta. Tätä Vargott ei kuitenkaan hyväksy ja alkaa hautoa kostoa pääjohtajan pään menoksi. Vargottin nimi tuli mieleeni eräästä tapahtumasta parikymmentä vuotta sitten. Olimme tuolloin päivällisellä eräässä espanjalaisessa ravintolassa, joka oli tunnettu suomenkielisestä palvelustaan. Ravintolan työntekijät eivät olleet sen enempää suomalaisia kuin oikeita suomen kielen taitajiakaan. Heistä vain muutama osasi sanan sieltä ja toisen täältä. Monitaitoinen omistajaksi leimaamani tarjoilija tuntui osaavan useita kieliä. Naapuripöydässä istui ruotsalainen pariskunta, joka juuri lopetteli ateriointiaan. Tarjoilija tuli keräämään astioita ja kysyi samalla epäselvällä ruotsin kielellä: "Vardegot?" En ensin ymmärtänyt kysymystä, vaikka kuulinkin sen selvästi. Pyörittelin miehen sanoja aikani, kunnes hoksasin hänen kysyneen ruotsiksi: "Var det gott" eli oliko se (ruoka) hyvää. Noista sanoista muodostin kesänovellini erään päähenkilön sukunimen.
Luns Atning on pääjohtaja Dagutanin henkilökohtainen sihteeri. Hän on yhä neiti ja monien mielestä myös vanhapiika. Novelli kuitenkin paljastaa neidin olevan aivan kaikkea muuta kuin mitä päältä päin voisi kuvitella. Neidin nimen muodostin ruotsin kielen sanasta anslutning (liitos) vaihtamalla tavuja ja vähän kirjaimia keskenään.
Robert Galdenna on paikallisen pankin pikkujohtaja. Hän hoitaa myös Dagutanin perheen varoja sekä mainostoimiston raha-asioita. Galdenna on saanut äskettäin uudeksi asiakkaakseen Dagutanin kilpailijan, josta pääjohtaja ei luonnollisestikaan ole mielissään uhaten päättää asiakassuhteensa pankissa. Galdenna joutuu vaikean päätöksen eteen. Hänen on lyhyen ajan sisällä päätettävä kummasta asiakkaasta pitäisi luopua. Pankinjohtaja saakin esimieheltään arveluttavia neuvoja ongelman ratkaisemiseksi. Nimi Galdenna on johdettu ruotsin kielen sanoista galen ja denna, jotka voisivat tarkoittaa tämä hullu tai jotain sinne päin.
Khyros Sobra ei varsinaisesti ole päähenkilö kesänovellissa. Hän esiintyy pankinjohtaja Galdennan esimiehenä ja pankin hallituksen puheenjohtajana, joka antaa alaiselleen hämäräperäisiä ohjeita. Nimensä Sobra sai ruotsin kielen sanoista så ja bra, jotka tarkoittavat suomeksi niin hyvä.
Henri Vitgul on Dagutanin perheen entinen autonkuljettaja, joka aikoinaan yritti ampua pääjohtajan, mutta epäonnistui yrityksessään istuen nyt vankilassa murhayrityksestä. Vitgul mainitaankin novellissa vain ohimennen, sillä hänellä ei ole erityistä roolia tässä tarinassa. Vitgul sai nimensä ruotsin kielen sanoista vit (valkoinen) ja gul (keltainen). Etunimi Henri viittaa prinsessa Dianan kohtalokkaaseen autonkuljettajaan, jonka nimi oli Henri Paul.
Engelbert Setillat on maan suurimman tavarataloketjun, Mellerstan toimitusjohtaja ja omistaja. Hän on juuri päättänyt pitkäaikaisen mainossopimuksen Dagutanin toimistossa siirtääkseen sen uudelle yrittäjälle. Setillat on muutenkin menestynyt viime aikoina, sillä hänet on valittu kauppakillan uudeksi puheenjohtajaksi. Dagutan tekee kuitenkin kaikkensa heittääkseen kaupuloita Setillatin rattaisiin. Tästä tavaratalojohtaja ei pidä ja vannoo hänkin kostoa Dagutanille, joka on juonitellut Setillatin maineen lokaan. Kehittelin Setillat-nimen ruotsin kielen sanoista se till att, jotka voidaan kääntää suurin piirtein muotoon katso että. Etunimen tämä henkilö on perinyt kuuluisalta viihdelaulajalta Engelbert Humperdinckiltä.
Vonna Dening on kaupungin talouselämän vaikuttajista muodostuneen ja salaperäisenäkin pidetyn kauppakillan pitkäaikainen jäsen ja itseoikeutettu kunniapuheenjohtaja, jota monet pitävät killan todellisena johtajana. Deningiltä kysytään neuvoja kiperiin kysymyksiin ja hänen arvostelukykyynsä luotetaan. Tämän hahmon esikuvana on toiminut Mario Puzon Kummisetä-romaaneista tuttu Michael Corleone, vaikka Dening ei ole lainkaan samalla tavalla väkivaltainen henkilö kuin esikuvansa. Nimensä Dening sai hieman tavuja vaihtamalla ruotsin kielen sanoista denna ja våning, jotka tarkoittavat suomeksi tämä kerros.
Hansomär Timmarsolen on ympäristöministeri, joka on sotkeutunut tavarataloketjun maakauppoihin. Ministeri on lahjottu ja joutuu välikädeksi Dagutanin kostotoimille, joiden seurauksena tavaratalon johtaja Setillat kärsii julkisesta nöyryytyksestä. Timmarsolenilla on pieni sivurooli novellissa, mutta sekin on tärkeä juonen kehittelyn kannalta. Ministerin etunimi on muodostettu ruotsin kielen sanoista han som är eli hän, joka on. Sukunimi syntyi niin ikään ruotsin sanastosta, sillä timmar tarkoittaa tunteja ja solen aurinkoa.
Denmaj saa pienen roolin novellissa, sillä hän on Dagutanin pariskunnan sisäkkö. Taisi olla vapun aikaa toukokuussa, kun keksin nimen tälle apulaiselle, sillä hänen nimensä on muodostettu ruotsin kielen sanoista den ja maj, jotka viittaavat tähän toukokuuhun.
Vantser on Dagutanin perheen nykyinen autonkuljettaja ja monitoimimies. Hän tekee samalla myös eräänlaista hovimestarin virkaa, vaikka virallisesti onkin vain suhari. Vantser on saanut nimensä englannin kielen sanasta servant, joka tarkoittaa palvelijaa. Lopullinen nimi on muodostettu vaihtamalla tavuja keskenään.
Hendig Myter näyttelee yhtä pääroolia novellissa. Hän on poliisietsivä, joka tutkii Dagutanin murhaa, mutta ei etene tutkimuksissaan. Lopulta hän kääntyy Jonesonin puoleen avun saamiseksi. Myter on tyylikäs herrasmies, jonka esikuvina ovat olleet monista brittiläisistä poliisisarjoista tutut hahmot. Poliisietsivä on olemukseltaan pitkä ja hintelä, ja hän on aina pukeutunut tyylikkäästi. Nimi tälle hahmolle oli helppo keksiä ruotsin kielen viranomaisia tarkoittavasta myndigheter-sanasta, josta tavuja vaihtamalla päädyin lopulliseen muotoon.
Albarius Bilisten mainitaan novellissa Jonesonin vanhaksi ystäväksi. Hän esiintyi ensimmäisen kerran viime kesän novellissa, jossa hänellä on eräänlainen päärooli. Bilisten on hiljattain eläkkeelle jäänyt komisario, joka ei tällä kertaa saa roolia novellissa.