Barcelona 2014 - osa 1

Kuva
Matti Mattila

Viikko kesälomastani vierähti Katalonian värikkäässä pääkaupungissa Barcelonassa. Varasin matkan netistä muutamaa viikkoa ennen matkaa ja sain mielestäni melko edullisen matkapaketin. Logitravelin tarjous sisälsi lennot, lentokenttäkuljetukset sekä hotellimajoituksen neljäksi päiväksi. Menomatkalla lentoyhtiöni oli Norwegian ja paluumatkalle varasin toisen halpalentoyhtiön, Vuelingin lennon. Ainakaan menolipun hinta 85 euroa ei hirvittänyt, ja paluulennonkin hinta oli samaa luokkaa. Hotellikin löytyi mainiosti melko keskeltä kaupunkia ja jälleen kohtuulliseen noin kolmensadan euron hintaan neljältä yöltä aamiaisineen. Koko viikon pakettihinnaksi muodostui noin 460 euroa, johon tuli päälle pakollisia veroja 75 euron edestä. En tehnyt mitään kummempia matkavalmisteluja, sillä tarkoitukseni oli lähinnä vain viettää kesälomaa Barcelonassa ja koluta nähtävyyksiä, joihin en ole aiemmilla matkoillani ennättänyt. Pakkasin mukaan pelkästään selkärepun, koska olin päättänyt matkustaa kerrankin vähällä matkatavaralla. Tavoitteenani oli matkustaa vain käsimatkatavaroin. Vaikka yritin pakata mahdollisimman vähän ja säästeliäästi, turposi reppu melkein äärimmilleen ja painoakin sille kertyi ties kuinka monta kiloa. Tavalliseen tapaan tarkistin kohteen säätilan muutamaa päivää ennen matkaa, eikä sääennuste ollut mieltä ylentävä. Luvassa oli pilvistä koko viikoksi eli juuri samanlaista säätilaa, jota lähdin pakoon Suomesta. Jonkinlaista kohtalon ivaa oli sitten se, että ulkomaanmatkani aikana Suomessa oli kesän paras hellesää.

Sunnuntai 6.7. - ensimmäinen päivä

Kuva
Matti Mattila

Vajaan viikon mittainen reissuni käynnistyi sunnuntaina loppuaamupäivästä. Otin bussin lentokentälle, jossa ensi töikseni yritin kirjautua lennolle automaatissa. Olin kirjoittanut varausnumeroni muistivihkoon, mutta epähuomiossa luin S-kirjaimen numeroksi 5, eikä kone tietenkään huolinut varaustani ja kehotti ottamaan yhteyttä palvelutiskiin. Aloin jo suunnata tiskille ja kaivaa lentolippua laukusta, kun huomasin virheeni. Yritin uudelleen automaatilla ja tällä kertaa kone sylki boarding-passin, kuten olin odottanutkin. Seuraavaksi olikin sitten vuorossa turvatarkastus. Yritin olla ovela ja menin kakkosterminaalin perimmäisessä päässä sijainneeseen turvatarkastusjonoon. Se oli pitkä jono se ja syykin pituuteen selvisi nopeasti. Satojen matkustajien jonoa palveli vain yksi henkilö, mutta onneksi olin lähtenyt kentälle ajoissa ja aikaa oli riittävästi. Läpivalaisu näytti vihreää, mutta jouduin silti satunnaiseen ruumiintarkastukseen. Virkailija kehotti nostamaan kädet siunaavaan jeesusasentoon. Samalla kun mies siinä hiplasi vartaloani vaatteiden läpi, mietin, että on siinäkin työ. Onneksi joku kuitenkin tekee tämänkin jobin, sillä en todellakaan halua samaan lentokoneeseen ketään höyrypäätä turvallisuuttani vaarantamaan. Turvatarkastus oli koko lailla perusteellinen. En sentään joutunut takahuoneeseen, mutta en myöskään ollut ainoa, joka joutui kokemaan saman käsittelyn. Turvallisuuden varmistaminen tehostuu näköjään vuosi vuodelta.

Kuva
Matti Mattila

Lähtöön oli aikaa puolisen tuntia ja istahdin juomaan kupin kahvia pieneen kahvioon. Syöminen ja juominen on tunnetusti kallista kentällä eikä tämäkään ylihinnoiteltu kahviannos pikkuleipineen tehnyt vakiintuneesta säännöstä poikkeusta. Kolmen euron kahvi ja vähän kalliimpi pikkuleipä maksoivat siis yhteensä yli kuusi euroa. Samalla hintaa olisi saanut kevyen lounaan jostakin marketista. Aika kului nopeasti ja nousin kohta koneeseen. Aivan täyteen lento ei tullut, sillä tyhjiä penkkejä oli siellä täällä. Sain ikkunapaikan, joka ei tällaiselle pitkäkonttiselle ole mikään miellyttävä paikka, koska koneen runko kaartaa juuri ikävästi jalan kohdalla. Jouduin istumaan taas huonossa asennossa ja vähän väliä yritin vaihtaa asentoa, etteivät jalat olisi puutuneet. Viereeni istahti lapsiperhe, jolla oli kolme pientä alle kouluikäistä tyttölasta. Pienempi näistä oksenteli koko matkan vieressäni, ja pitkään siinä kamalaa touhua sivusta seuranneena mietin, mitäköhän vanhemmat olivat ressukalle syöttäneet. Tosin koko perhe mutusteli koko matkan ajan jotain, joten en lainkaan ihmettele, jos osa noista antimista alkoi antaa jo ylen. Perhe oli muutenkin levoton vaihdellessaan paikkoja alvariinsa. Kaikki oksennuspussit tulivat käyttöön, jopa minunkin istuintaskusta poimittiin loput pussit surkealle ja itkusta punasilmäiselle tyttärelle.

Julkaistu lauantaina 12.7.2014 klo 11:55 avainsanoilla loma ja matkailu.

Edellinen
Manteliohukaiset
Seuraava
Barcelona 2014 - osa 2
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä