Viimeinen nähtävyys kaupunkikierroksellani oli Barcelonan riemukaari. Kolossaalisen rakennelman juurelle pääsi kätevästi jälleen milläpäs muullakaan kuin metrolla. Riemukaaressa ei oikeastaan ole mitään erikoista, mutta se on hieno valokuvauskohde ja se edustalla oleva puisto on myös suosittu ulkoilualue. En lopulta viipynyt riemukaarella kuin jokusen tovin, kun taas jatkoin matkaa. Tulin metrolla Katalonia-aukiolle, josta kävelin Passeig de Gràcia -puistokatua pitkin Casa Batlló -talolle. Rakennus on yksi Antoni Gaudin (1852-1926) mestariteoksia ja erittäin suosittu turistikohde. Tänäänkin talon edessä jonotti satapäinen turistilauma, mutta itse jätin nähtävyyden ensi kertaan kuten viimeksikin. Melko hintava 21,50 euron sisäänpääsymaksu kirpaisi, joten tyydyin vain katselemaan taloa ulkopäin ja jatkoin eteenpäin. Kävelin toiselle Gaudin suunnittelemalle Casa Milà -talolle muutaman korttelin päässä. Katutasossa sijaitsee nimittäin kattava Gaudi-aiheinen museomyymälä, josta ostin Casa Battlósta kertovan DVD-videon lähes sisäänpääsymaksun hinnalla. Katsotaanpa nyt, olisiko tuosta videosta vierailun korvikkeeksi vai joko annan ensi kerralla periksi ja vierailen talossa kalliista pääsylipusta huolimatta.

En sitten lopulta mennytkään shoppailemaan. Pitkä päivä vaati jälleen veronsa, ja jalat olivat sen verran väsyneet, että aloin etsiä jotain paikkaa, jossa olisin voinut istahtaa hetkeksi. Päivän aikana olin astellut peräti 23 500 askelta ja matkaakin oli kertynyt tähän mennessä ennätykselliset 19,5 kilometriä. Menin metrolla muutaman pysäkin matkan La Ramblalle ja kävelin siellä jonkin aikaa etsien samalla jotain viihtyisää kuppilaa, jossa olisin voinut juoda virvokkeen. Näin keskellä kaupunkia ja valtavia turistivirtoja sellaisen kahvilan löytäminen jäi haaveksi. Kaikki paikat olivat täynnä ja McDonaldsin edustalla kadulla seisoi kymmenittäin nuoria pyhiinvaelluskohteensa edessä. Aikani siinä maleksittua porhalsin metrolla hotellille lepäilemään. Parin tunnin huilauksen jälkeen kävelin vielä illalla näppäilemään muutamia kuvia lähellä sijainneesta keskenkeräisestä La Sagrada Familia -basilikasta. Palailin myöhemmin illalla takaisin hotelliin pakkailemaan tavaroita reppuun, sillä seuraava päivä alkaisi jo aamulla aikaisin kotiinpaluun merkeissä.

Perjantai 11.7. - kuudes päivä

Viimeinen lomapäivä Barcelonassa oli pelkkää matkustamista. Olin laittanut kännykän herättämään seitsemältä, mikä riitti mainiosti aamutoimiin ja ruokailuun aamiaisbuffetissa. Reppuni tursusi täyteen, vaikka lähtiessäni olin pakannut sinne vain erittäin välttämättömimmät vaatteet ja tarvikkeet enkä edes ostanut kovin paljon mitään vierailuni aikana. Jotenkin näillä matkalaukuilla aina vain on tapana paisua matkalla. Laskeuduin kolmannen kerroksen huoneestani vastaanottoon, jossa kirjoittauduin ulos ja maksoin reilun kolmen euron kaupunkiveron. Kello oli puoli yhdeksän, ja lentokenttäkuljetukseni oli tulossa vartin kuluttua. Barcelonassa oli jälleen kaunis aurinkoinen päivä, joten menin ulos kadulle odottelemaan pikkubussia. Noutoni tuli viittä vaille yhdeksän eli kymmenen minuuttia ilmoitetusta myöhemmin. Olin tosin varautunut pidempäänkin odottamiseen, kun arvelin bussin keräilevän asiakkaita eri hotelleista. Kuljetukseen oli varattu runsaasti aikaa, koska bussin oli tarkoitus kierrellä kaupungilla poimimassa lisää matkustajia. Olin kuitenkin kierroksen viimeinen, eikä autossa ollut ennestään kuin kaksi asiakasta.