Keihäänkärjistä kännykkään

Ihmiskunnan kehitykseen on paljolti vaikuttanut työkalujen ja muiden päivittäistä elämää helpottavien välineiden käyttöönotto. Ihmisen tiedetään käyttäneen esimerkiksi keihäitä saalistukseen ja teräviä kivenkappaleita arkipäiväisissä askareissaan jo kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Apuvälineet ovat luonnollisesti kehittyneet noista ajoista. Ihminen oppi kesyttämään eläimiä maataloustuotantoon, ja yksinkertaisia laitteita, kuten vipuvarsia, alkoi ilmestyä mm. vesihuoltoon. Vaikka tutkimusten mukaan jo antiikin Kreikka tunsi mekaanisia laitteita, kuten Arkhimedeen (287-212 eaa.) ruuvin, koettiin mekaanisten ja motorisoitujen laitteiden suurisuuntainen esiinmarssi vasta teollisen vallankumouksen myötä vain reilut pari sataa vuotta sitten. Aluksi koneet olivat käsikäyttöisiä, mutta hyvin nopeasti niiden käyttövoima saatiin vesirattailla ja 1700-luvulla yleistyneellä höyrykoneella. Keksinnöt seurasivat toisiaan.

Polttomoottori ja sähkö uudistivat energiatuotannon 1900-luvulle tultaessa. Markkinoille tulvi yhä enemmän toinen toistaan edistyksellisempiä hyödykkeitä, kuten puhelin, radio ja televisio. Viime vuosikymmenten suurimmat saavutukset ovat liittyneet elektroniikkaan ja tietotekniikkaan. Transistorin keksiminen ja sitä seurannut mikropiiriteollisuus ovat mullistaneet käsityksemme tekniikan mahdollisuuksista. Tietokoneen kehitys on ollut päätä huimaavaa. Alun perin tietojen käsittelyä varten kehitetty apuväline on osoittautunut lähes ehtymättömäksi lähteeksi uusille sovellusaloille. Monet aiemmin mekaaniset laitteet, kuten käsivälitteiset puhelinkeskukset, ovat korvautuneet tietokoneohjatuiksi järjestelmiksi. Ihmisen rooliksi on tekniikan kehityksessä jäänyt laitteiden asennus ja omien aikaansaannostensa käyttö.

Muutaman vuosikymmenen ikäinen langaton viestintä on tuonut miljoonien ihmisten arkipäivään matkapuhelimen, "kännykän". Ihmisten tavoitettavuus on muuttunut ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Globaalia tiedonvälitystä edistää lisäksi tietotekniikan keksintöihin lukeutuva Internet, miljoonien tietokoneiden maailmanlaajuinen verkko. Tietotekniset laitteet ovat mahdollistaneet myös uusia palveluja, esimerkiksi ääneen puhuvat automaatit näkörajoitteisille sekä lukemattomat muut sovellukset, joita pidämme jo itsestäänselvyyksinä. Ympäristömme on muuttunut melkoisesti ja tulee yhä muuttumaan, vaikka monilla onkin jo tunne, että elämme "valmiissa maailmassa". Uskomattominta tässä kehityksessä on se, että vain kourallinen tomua on saanut kaiken tämän aikaiseksi.

Bioninen omakuva

Ihmistä on aina kiehtonut bioniikka eli eliöiden rakenteiden tai ominaisuuksien jäljittely tekniikassa. Filosofisesta näkökulmasta katsottuna bioniikka voitaisiin selittää ihmisen halulla tai jopa tarpeella toimia jonkinlaisena jumalallisena luojana. Käsitystä tukee raamatullinen vertauskuva, jossa Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Itsensä näköisiä teknisiä laitteita, joita usein kutsutaan myös roboteiksi, geeniteknisesti mutatoituja tai muuten produsoituja ihmisen näköishahmoja ja zombeja on tunnettu tieteiskirjallisuudessa jo pitkään. Tunnetuimpia lienevät Mary Shelleyn (1797-1851) 1800-luvulla luoma Frankenstein-kreatuuri ja meidän päiviemme George Lucasin Threepio-androidi Tähtien sota -saagassa. Henkeäsalpaavat tieteiskirjallisuuden fantasiat ovat vähitellen toteutumassa, ehkäpä uhkaavankin nopeasti. Teollisuusrobotit suorittavat jo nyt yksitoikkoiset ja vaaralliset työvaiheet, mönkijät tutkivat lähiplaneettoja, geenitekniikka ja geenimuuntelu alkavat olla rutiinia. Monissa tietokonesovelluksissa on käyttäjää opastavia agentteja, ja tietokantoihin pohjautuvat asiantuntijajärjestelmät diagnosoivat potilaita. Edistyksellisin saavutus on japanilaisen Hondan kehittämä Asimo-robotti, joka on teknisesti varsin kehittynyt vaikkakaan sen hyödyllisyydestä ei vielä ole kokemuksia. Yksi suurimpia haasteita on kehittää keinotekoinen älykkyys toimivan tekniikan lisäksi. Tekoäly onkin nousemassa mielenkiintoiseksi tieteenalaksi lähivuosina.