Kshirsagarin ja Magnenat-Thalmannin mallissa tunteilla tarkoitetaan tiettyä mielen tilaa, joka tuodaan visuaalisesti esille kasvojen ilmeillä eli mimiikalla. Tunteet on jaettu Ortonyn, Cloren ja Collinsin mukaan nimetyn OCC-mallin kategorioihin. OCC-malli luokittelee eri tunnetyypit sen mukaan, reagoidaanko tapahtumiin, toimintoihin ja objekteihin positiivisesti vai negatiivisesti. OCC-malli määrittelee myös, miten tunteiden intensiteettiä ohjataan sisäisillä ja ulkoisilla faktoreilla. Kalifornian yliopiston psykologian professori Paul Ekman on määritellyt kasvojen kuusi perusilmettä, jotka ovat:
- iloinen,
- surullinen,
- vihainen,
- yllättynyt,
- pelokas ja
- inhoava.
Kshirsagar on kollegoineen yhdistänyt nämä kasvojen ilmeet OCC-mallin tunteisiin päätyen 24 eri tunnetilaan Ekmanin kuudessa eri ilmaisuryhmässä. Pelkoa ja inhoa ei ole määritelty OCC-mallissa, joten nämä on erotettu omiksi tunnetiloiksi omissa ilmaisuryhmissään. Tällä rakenteella käsiteltävien tunnetilojen määrä pysyy suhteellisen pienenä ja riittävän ilmaisuvoimainen vuorovaikutus säilyy silti täydellisenä.
Edellä esitellyn monikerroksisen tekoälyn persoonallisuusmallin tunneilmaisun kerros ja Five Factor Model -malliin perustuva persoonallisuus yhdistetään mielialakerroksella. Persoonallisuus synnyttää tarkoituksellisia reaktioita, jotka puolestaan saavat mielialan muuttumaan. Tässä mallissa mieliala on määritelty tietoiseksi ja pitkäaikaiseksi mielen tilaksi, joka suoraan kontrolloi tunteita ja näin myös kasvojen ilmeitä. Mielialaa muuttavat myös hetkellisten emootioiden kumuloituva vaikutus. Ajallisesti tarkasteltuna ylimmällä tasolla oleva persoonallisuus muuttuu hyvin hitaasti, mutta vaikuttaa alemmalla tasolla oleviin mielialoihin ja tunteisiin pidemmän ajanjakson kun taas tunneilmaisut saattavat kestää vain muutaman sekunnin.
Monikerrosmallin johtopäätöksenä voidaan havaita, että ekstraversio, sovinnollisuus ja neurotismi ovat persoonallisuuden tärkeimmät ulottuvuudet tunteiden näkökulmasta tarkasteltuna. Esimerkiksi neuroottinen henkilö muuttaa mielialaansa usein ja on altis negatiivisille mielialoille. Ekstravertin mieliala muuttuu nopeasti positiiviseksi esimerkiksi vuoropuhelussa. Sovinnollisen henkilön mieliala muuttuu useammin positiiviseksi, mutta säännöllisiä mielialan muutoksia voi olla vaikeaa havaita. Mielialoilla näyttäisi olevan tärkeä rooli persoonallisuuden mallintamisessa, vaikka eri mielialojen erottaminen toisistaan saattaakin olla vaikeaa. Nämä monikerrosmallin toteutuksessa käytetyt yksinkertaiset esimerkit teoreettisten mallien kvantifioinnista tietokoneen ymmärtämään muotoon osoittavat, miten helposti tekoäly on personoitavissa.