Kap Verde - osa 8

Kap Verde on 13 saaresta koostuva tasavalta Atlantin valtameressä Afrikan mantereen länsilaidalla noin 1 500 kilometriä päiväntasaajasta pohjoiseen. Saaret ovat viime vuosina nousseet etelänmatkaajien suosioon, mitä kuvaa matkailijoiden määrän kasvu. Vuonna 1991 saarilla kävi 19 000 matkailijaa, vuonna 2001 saarille matkasi 161 000 turistia ja vuonna 2007 määrä oli noussut jo 313 000 matkustajaan. Kap Verde elääkin paljolti palvelutaloudesta, joka näyttelee noin 60 %:n osuutta kokonaistuotannosta. Karut valtamerisaaret ovat luonnonvaroiltaan köyhiä eikä niillä juurikaan harjoiteta maataloutta. Lähes 90 % saarilla kulutetusta ravinnosta on tuontia, mikä osaltaan nostaa elinkustannuksia. Kap Verden tasavalta kuuluu yhä niin sanottuihin kehitysmaihin, mutta 2000-luvulla saaristovaltio on kokenut paljon uudistuksia, joista turismin määrän nousu on tärkeimpiä.

Kap Verden lyhyt historia matkailijalle

Kap Verden lippu
Kuva
Matti Mattila

Kap Verden saaret kuuluvat Atlantin saarirykelmään, joka on syntynyt vulkaanisen aktiivisuuden seurauksena pitkin Atlantin selännettä. Nuorin saarista on Fogo, joka syntyi vasta 100 000 vuotta sitten tulivuorenpurkauksen seurauksena. Viimeisin purkaus oli vuonna 1995. Saaret olivat asumattomia aina 1400-luvun puoliväliin asti, jolloin portugalilainen Diego Gomes löysi saaret vuonna 1460. Portugalilaiset ryhtyivät asuttamaan saaria ja samalla ne liitettiin osaksi Portugalia. Vaikka Christoffer Columbus vieraili Boa Vistalla jo 1498, perustettiin saarelle ensimmäinen kylä vasta vuonna 1620. Salin saarelle asutus syntyi 1800-luvun alussa, jolloin siellä aloitettiin suolatuotanto Pedra de Lumessa. Saarten historiaan liittyy orjakauppa, joka kukoisti erityisesti 1600-luvulla. Orjakauppa lopettiin vuonna 1876 ja Kap Verden ryhtyi hankkimaan tuloja suolasta ja kaivostoiminnasta. Saarilla on kärsitty ajoittain kuivuudesta ja vuonna 1945 yli 30 000 asukasta kuoli nälkään. Tyytymättömyys saarien oloihin johti poliittiseen liikehdintään ja Portugalin silloisessa siirtomaassa Guinea-Bissaussa syntynyt Amílcar Cabral ryhtyi ajamaan saarten itsenäisyyttä 1950- ja 60-luvuilla. Cabral murhattiin vuonna 1973, jonka jälkeen maa eli poliittisesti epävakaata aikaa. Kap Verde itsenäistyi 1975 ja siitä tuli demokraattinen monipuoluevaltio vuonna 1990. Valtion lippu sai nykyisen ulkoasunsa 1992. Nyttemmin Kap Verden kansantalous on kasvanut kohisten ja turismin kasvun myötä saaret kehittyvät jatkuvasti. Boa Vistalla avattiin muun muassa uusi kansainvälinen lentokenttä suorille lennoille Euroopasta vuonna 2009.

Käytännöllisiä vinkkejä Kap Verdeen matkustaville

Matkaopaskirjat pullistelevat hyviä ja hyödyllisiä ohjeita Kap Verdeen matkustaville. Bradtin matkaopas Cape Verde Islands on erittäin korkeatasoinen ja laaja teos seikkaperäisine kuvauksineen Kap Verden eri saarista. Suosittelen tämän yli 300-sivuisen laitoksen ostamista ensi kertaa kohteeseen matkustavalle, sillä kirjan noin 17 euron hinta on kohtuullinen verrattuna sen sisältämään valtavaan tietomäärään. Lentomatka kohteeseen kestään kymmenisen tuntia, joten tänä aikana kirjasta ehtii lukaista perustiedot saarivaltiosta sekä omasta matkakohteesta. Matkaoppaiden lisäksi voi lukea kohteessa vierailleiden matkakertomuksia, ja olenkin koonnut tähän muutamia käytännöllisiä vinkkejä omasta näkökulmastani.

Matka ja hotelli

Hiekkaranta
Kuva
Matti Mattila

Suomalainen matkatoimisto Finnmatkat järjestää yhden ja kahden viikon pakettimatkoja Kap Verdelle. Lomakohteeksi voi valita joko rauhallisen Salin saaren tai värikkäämmän Boa Vistan. Viikon loma kestää aivan tarkalleen ottaen kahdeksan päivää ja kahden viikon matka vastaavasti 15 päivää, joten talvilomaan on syytä varata yksi ylimääräinen lomapäivä. Lennot lähtevät Helsingistä ja tekevät välilaskun Kööpenhaminassa. Hotellivalikoima kohteissa on laaja. Eritasoisista majoituksista on varaa valita samoin kuin palveluista. Suosittelen hotellivalinnasta riippuen puolihoitoa, jolla voi hieman säästää ruokailukustannuksissa. Itse valitsin Santa Mariassa majapaikaksi Odjo d’Agua -hotellin, joka on erittäin korkeatasoinen, siisti ja hyvin varusteltu. Hotellin puolihoitoon kuuluu aamiaisen lisäksi runsas päivällinen. Odjo d’Aguan ravintola on myös hyvin suosittu ja tunnettu kalaruuistaan. Hotellivalinnassa kannattaa kiinnittää huomiota varusteluun. Yöt ovat kuuman päivän jälkeen pitkään lämpimiä, joten ilmastointilaite on melkeinpä välttämättömyys.

Rokotukset

Saarille matkustavilta ei edellytetä erityisiä rokotuksia. Matkustajia suositellaan ottamaan hepatiitti A eli keltatautirokotus ja lääkärin arvion perusteella B-rokotus. Rokotus otetaan kahdessa osassa puolen vuoden välein. Ensimmäisen piikin voi ottaa vielä ennen matkaa ja rokotteen voi ostaa apteekista ja antaa terveydenhuollon ammattilaisen piikittää. Pelkkä rokote maksaa apteekissa noin 50 euroa ja piikitys lääkäriasemalla pari kymppiä. Helpoiten pistoksen saa hankkimalla sekä lääkkeen että rokottamisen yhdellä kertaa. Matkakohteeksi valitusta saaresta riippuen voi omalta lääkäriltä tiedustella myös muiden vakavien tautien, kuten malarian ja dengue-kuumeen estolääkitystä.

Aurinko ja terveys

Aurinkotuolit
Kuva
Matti Mattila

Kap Verde on aurinkolomailijan paratiisi. Takuuvarmat aurinkoiset päivät ovat meikäläisittäin helteisiä. Suosittelen riittävän tehokkaan aurinkosuojavoiteen käyttöä, esimerkiksi suojakerrointa 30 tai jopa 50. Voidetta tulisi levittää tasaisesti nenänpäätä unohtamatta ja lisätä aika ajoin. Rannoilla näki liian usein punaiseksi paahtuneita, nahkansa polttaneita turisteja. Ihon polttaminen ei ole järkevää, sillä se vanhentaa ja rypistää ihoa ja altistaa ihosyövälle. Päivän kuumin aika ajoittuu kello 12 ja 14 välille, jolloin aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta kohtisuoraan. Tällöin on järkevintä hakeutua varjoon ja jatkaa paistattelua myöhemmin iltapäivällä. Nestetasapainon säilyttäminen on toinen tärkeä seikka. Jotkut oppaat suosittelevat juomaan päivässä litran vettä jokaista kymmentä lämpöastetta kohden. Lämpöä Kap Verdessä riittää, ja keskilämpötila liikkuu 26 ja 30 asteen välillä, joten suositeltava vesimäärä olisi noin kolme litraa. Tämän lisäksi pitää huolehtia suolatasapainosta, jota voi ylläpitää suolaisilla välipaloilla.

Rahat ja ruoka

Kalastajat laiturilla
Kuva
Matti Mattila

Kap Verdellä on oma valuutta, escudo. Paikallisen rahan lisäksi kaupat ottavat yleisesti vastaan euroja. Kauppojen vaihtokurssi ei välttämättä suosi matkailijaa, sillä 100 escudoa vastaa yhtä euroa. Pankeista saa noin 110 escudoa eurolla ja joissakin hotelleissa kurssi on 106 escudoa. Lähtiessään on hyvä muistaa käyttää escudot loppuun, sillä niitä ei saa viedä maasta pois. Hinnat ovat korkeahkot, koska kaikki myytävät tuotteet ruuat mukaan lukien ovat tuontitavaroita. Saarilla ei ole juuri omaa tuotantoa, paitsi vähäinen maatalous ja tietysti melko hyvin kukoistava kalastuselinkeino. Kalaruuat ovatkin yleisiä ravintoloiden ruokalistoilla. Paikallisia ruokia voi syödä melko huoletta, mutta juomaksi suositellaan pullotettua vettä, vaikka hanasta saakin desalinoitua eli suolatonta merivettä. Pohjoismaalaisen vatsan bakteerikanta ei kuitenkaan välttämättä totu paikalliseen veteen kovin nopeasti. Hanavettä voi käyttää hampaiden pesuun ja peseytymiseen sekä keitettynä ruuanlaittoon, kuten kahvin keittämiseen. Toisaalta muutamien mielipiteiden mukaan keittäminenkään ei tuntunut poistavan vedestä äyriäisten makua.

Liikkuminen

Lentokenttäbussi
Kuva
Matti Mattila
Salin saarella luonnonkauniit ja houkuttelevat hiekkarannat ovat paikka paikoin siivottomassa kunnossa. Kaikkialla on roskia, pullonsiruja ja teräviä simpukankuoria. Tämän vuoksi kannattaa varoa, mihin astuu etenkin paljain jaloin. Vapaina kulkevat koirat ja kissat jättävät eritteensä myös vähän minne sattuu, joten isompiin kasoihin astumista kannattaa välttää. Turistikohteissa ei välttämättä ole yksityissyyttä, sillä innokkaat afrikkalaiset ryhtyvät mielellään "oppaiksi" ja alkavat kaupustella rihkamatuotteitaan. Jokainen suhtautuu näihin, välillä vaivaksi asti käyviin senegalilaisiin omalla tavallaan, mutta heidän läsnäolonsa on hyvä ottaa huomioon yleisillä rannoilla ja kaupungin kaduilla käyskennellessään. Salissa on paljon takseja, jotka etsivät kyyditettäviä kiertelemällä ympäri paikkoja. Taksa pitää sopia auton ulkopuolella ennen sisään istuutumista. Muutamalla eurolla voi kierrellä vähän kaupunkia ja kympillä pääsee naapurikaupunkiin. Santa Mariassa etäisyydet ovat lyhyitä, joten helpoiten paikasta toiseen pääsee kävellen. Naapurikaupunkeihin kulkee myös eräänlaisia joukkokuljetuksia, joiden taksa on vain murto-osa taksien hinnoista. Näistä kulkuvälineistä kannattaa tiedustella paikalliselta matkatoimiston oppaalta tarkempia tietoja.

Ajanviete

Surffilauta
Kuva
Matti Mattila

Parasta ajanvietettä on tietysti loikoilu hotellin altaan äärellä tai hiekkarannalla ja kastautuminen valtameressä. Salin saarella on myös erinomaiset vesiurheilumahdollisuudet, joista suosituimpia ovat kaikenlaiset surffauksen muodot. Paikalliset matkatoimistot ja luonnollisesti myös matkanjärjestäjät myyvät monipuolisia retkiä ja muita aktiviteetteja, joten aika tuskin käy pitkäksi. Suositeltavia retkiä ovat esimerkiksi saarikierros, kalastusretket ja merenalaisen elämän tutkiminen sitä varten valmistetulla erikoisaluksella. Mikäli aikoo viipyä matkakohteessa vaikkapa kaksi viikkoa, kannattaa harkita island hopping eli saarihyppelyä. Näillä retkillä lennetään pienkoneella naapurisaarille ja vieraillaan esimerkiksi Boa Vistassa tai Fogossa. Parin sadan euron hintaiset retket ovat tyypillisesti päivän mittaisia ja niihin sisältyy ruokailu sekä tutustuminen itse kohteeseen.

Kap Verde matkakohteena

Auringonlasku
Kuva
Matti Mattila

Kap Verde on mukavan eksoottinen matkakohde, vaikka onkin kovaa vauhtia länsimaistumassa ja muuttumassa massaturistikeitaaksi. Eri saaret poikkeavat toisistaan, jotkut hyvinkin paljon. Siinä missä Salin saari on tasainen ja lähes pelkästään hiekkainen erämaa on Fogo tulivuorineen ja runsaine kasvillisuuksineen aivan toista maata. Turismin kasvu näkyy erityisesti Santa Mariassa, missä rakennetaan kaikkialla. Uusia hotelleja nousee vieri viereen ja kaikenlainen kiinteistöbusiness käy kuumana. Saarella on myynnissä valtava määrä asuntoja, joiden hintataso on kuitenkin suuren kysynnän vuoksi melko korkea. Yksiön hinta pienkerrostalossa on noin 150 000 euron luokkaa. Asuntojen koot ilmoitetaan makuuhuoneiden määrinä toisin kuin meillä Suomessa, jossa hinnoitteluperusteena on tyypillisesti asuinneliöiden määrä. Kap Verdestä on muistettava, että maa luokitellaan yhä kehitysmaaksi. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluita ei ole samassa mittakaavassa kuin Pohjolan hyvinvointivaltioissa. Toisaalta pienet puutteet ja haitat korvautuvat kaiketi ympärivuotisella lämmöllä ja auringolla sekä unelmanomaisilla pitkillä, vaaleilla hiekkarannoilla.

Julkaistu keskiviikkona 17.3.2010 klo 18:37 avainsanoilla historia, loma ja matkailu.

Edellinen
Kap Verde - osa 7
Seuraava
Havukka-ahon ajattelija
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä