Kap Verde - osa 3

Toinen lomapäivä Kap Verden lomakohteessa Salin saarella oli helteinen. Yritin lievittää kuumaa oloa jäätelöllä ja niinpä kävelin hotellin läheisyydessä sijainneeseen italialaistyyliseen jäätelöbaariin. Valikoima oli melko monipuolinen, ja valitsin suosikkini suklaajäätelön. Kaksi palloa maksoi yhteensä kaksi euroa. Pallot olivat valtavan kokoisia tai itse asiassa ne eivät olleet lainkaan palloja, sillä vohvelin päälle kauhottiin yksi suuri lusikallinen jäätelöä. Se vastasi ehkä noin kolmea palloa. Jäätelökin oli kärsinyt päivän helteestä, koska se oli lähinnä pehmistä, mutta herkullista. Loppupäivä menikin kaupungilla maleksimiseen ja päivällispöytään pääsyä odotellessa. Hotellin ravintolassa tarjoiltiin jälleen päivällistä. Tällä kertaa valitsin grillattua kanaa, joka ei ollut oikein minun makuuni. Annos maistui paikoitellen rustoiselta ja sitkeältä.

Kolmas päivä - käynti lounaiskärjessä

Majakka
Kuva
Matti Mattila

Söin jälleen tukevan aamiaisen hotellin monipuolisesta noutopöydästä. Pian aamupalan jälkeen lähdin tutkimusmatkalle saaren lounaiskärkeen. Aamut olivat usein pilvisiä tai puolipilvisiä, mutta pilvisyys hävisi yleensä puoleenpäivään mennessä. Tämäkin aamu alkoi melko pilvisessä säässä. Aurinko paistoi pilvien lomasta aina silloin tällöin. Oikeastaan säätila oli miellyttävän leppeä pitkään patikointiin. Lounaiskärkeen oli hotellilta matkaa noin 2,5 kilometriä. Koko tämän matkan seurasin kullankeltaista hiekkarantaa, joka tuntui jatkuvan kilometrikaupalla. Lounaiskärjessä sijaitsi omituinen rakennelma, joka myöhemmin osoittautui jonkinlaiseksi majakantapaiseksi. Kävin kääntymässä rakennelman juurella ja palasin rantakatua pitkin takaisin kaupunkiin. Viiden kilometrin aamukävelyyn kului verkalleen taaperrellessa kolmisen tuntia jäätyäni aika ajoin kuvamaan matkan varrella olleita kohteita.

Surffilauta
Kuva
Matti Mattila

Loppupäivä kului ihanassa toimettomuudessa. Olihan tämä sentään lomamatka, jota ei ollut tarkoituskaan täyttää läkähdyttävillä aktiviteeteilla ja retkillä. Lämpömittarin lukema oli kohonnut jo 32 asteeseen ja pilvet olivat tipotiessään. Etsin varjoisan paikan ja lueskelin lentokentältä ostamaani Veikko Huovisen romaania Havukka-ahon ajattelija, joka osoittautui erinomaiseksi lukemistoksi. Iltapäiväkahvin kävin juomassa Angulon kahvilassa, joka sijaitsi surffaajien suosimalla rannalla. Siellä valtava, lähes puolen litran kahvimuki maksoi 2,50 euroa. Tunnit kuluivat kuitenkin kuin siivillä ja pian oli taas päivällisaika. Tilasin päivällispöytääni grillattua tonnikalaa. Annos oli taivaallisen maukas. Hotellin ravintola oli jo monin verroin ylittänyt odotukseni mitä tulee ruuan herkullisuuteen. Matkamyyjäni oli oikeassa: hotelli Odjo d’Aguan ravintolan kalaruuat olivat todella hyviä.

Julkaistu perjantaina 12.3.2010 klo 19:16 avainsanoilla loma ja matkailu.

Edellinen
Kap Verde - osa 2
Seuraava
Kap Verde - osa 4
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä