Kap Verde - osa 7

Viimeinen kokonainen päivä Kap Verden lomakohteessa Salin saarella alkoi maanantaina. Takana oli jo viikon mittainen loma. Olin sunnuntaina ostanut tuliaisiksi teepaidan ja keraamisen pienoisveistoksen, joka esitti afrikkalaista naista. Melko mukava matkamuistokauppa Cape Verde Republic löytyi aivan keskustorin laidalta. Kaupan hinnat olivat muiden matkamuistomyymälöiden tapaan korkeat, mutta valikoima oli monipuolinen. Jotkut hinnat sentään olivat jopa halvempia. Esimerkiksi paikallinen kartta maksoi noin pari euroa, kun siitä sai pulittaa aukion keskellä olevassa infokioskissa viisi euroa.

Seitsemäs päivä - laiskottelua

Kaktus
Kuva
Matti Mattila

Viimeinen päivä oli omistettu täysin laiskotteluun. Olin kolunnut Santa Marian kaupungin käytännöllisesti katsoen läpikotaisin. Kuuma päivä meni mukavasti ja rentouttavasti romaania lukiessa. Iltapäivällä suuntasin jälleen Angulon Surf Shoppiin, jossa join taas ison mukillisen kahvia ja katselin surffailijoiden teutarointia Atlantin aalloilla. Paluumatkalla hotelliin piipahdin pienessä paikallisessa minimarketissa ostamassa pussillisen juustosnacksejä yhdellä eurolla. Etelän lämmössä nestetasapainon lisäksi on huolehdittava riittävästä suolatasapainosta ja aika ajoin onkin sopivaa popsia esimerkiksi perunalastuja tai muuta suolaista. Hotelli Odjo d’Aguan päivällispöydässä ruokailijaa odottaa pieni annos fetajuuston paloja sekä kivellisiä vihreitä oliiveja. Näitäkin pikkuherkkuja mutustelemalla saa pidettyä suolatasapainonsa kohdallaan. Maanantai-illan päivälliseksi valitsin jo toistamiseen päivän kalan ja annoin keittiön kokin yllättää. Annos oli erittäin herkullinen ja vain pönkitti ravintolan mainetta erinomaisena kalaravintolana.

Kahdeksas päivä - kotiinpaluu

Surffaaja
Kuva
Matti Mattila

Lomaviikon vihoviimeinen päivä, tiistai kului käytännössä pelkkään matkustamiseen. Aamupäivällä ehti vielä kipaisemaan kaupungilla, sillä matkatoimiston järjestämä bussikuljetus lentokentälle tuli noutamaan hotellilta yhden aikaan iltapäivällä. Matka kentälle vei vartin verran aikaa ja siellä meitä odotti lohduton näky. Useat sadat turistit olivat lähdössä samanaikaisesti kahdella eri lennolla ja jonot olivat kymmenien metrien pituiset. Vaikka lähtöselvityksessä palveli vain kolme tiskiä, etenivät jonot kaikesta huolimatta rivakkaan tahtiin. Seuraava jono muodostui passintarkastuksen eteen, jossa kaksi virkailijaa syynäsi passit tarkkaan. Jokaisen passi leimattiin niin saapuessa kuin lähtiessäkin. Suurista turistimassoista huolimatta lähtömuodollisuudet olivat nopeasti ohi.

Lähtöselvitys
Kuva
Matti Mattila

Ehdin juuri ja juuri siemaista kupin kahvia kentän siivottomassa ja ahtaassa kahviossa, kun oli aika nousta koneeseen. Mitään kuulutuksia kentällä ei kuulunut, joten oma tarkkaavaisuus oli tarpeen. Koneemme lähti aikataulussaan ja kymmenen tunnin paluulento alkoi. Kolmen elokuvan jälkeen teimme taas välilaskun Kööpenhaminassa, jossa jätimme puolet koneen matkustajista. Samalla koneeseen tuli tilaa ja monet etsivät itselleen vapaan istuimen saadakseen enemmän tilaa. Muutamille matkustajille tila tuli tarpeeseen. Vieressäni istuneella suomalaisisännällä oli todellisia vaikeuksia sovittautua ikkunanpuoleiselle penkille valtavan vatsansa kanssa. Syömisestä ei tahtonut tulla mitään, kun pöytä ei mahtunut avautumaan edessä olleen tuolin ja vatsan väliin. Seurauksena olikin sitten melkoista porsastelua, kun ruuat ja juomat valuivat pitkin rinnuksia, eikä hän ollut yksin. Koneessa oli useita saman ongelman kanssa kamppaillutta kohtalontoveria. Perille päästyämme näin vielä yhden samanlaisen vatsakkaan isännän, jonka paidanrinnuksista saattoi lukea päivän ruokalistan.

Lentokoneessa
Kuva
Matti Mattila

Lentomme oli melkein tunnin etuajassa ja saavuimme Helsinki-Vantaalle neljän aikaan aamuyöstä. Matkatavaroita ei tarvinnut odottaa pitkään ja viimeinen etappi kohti kotia alkoi. Lentokenttäbussit eivät kulkeneet tähän aikaan yöstä ja aamun ensimmäistä vuoroa olisi joutunut odottamaan tunnin ajan. Jäljelle jäi taksimatka Helsingin keskustaan. Taksijonossa panin merkille, miten muutamille oli loma jäänyt päälle, sillä he värjöttelivät pikkupakkasessa rantashortsit jalassa. Kaikki etelänmatkaajat eivät aina muista, ettei perillä kotona säät ole enää samanlaisia kuin lomakohteesta lähtiessä. Ilmastonmuutos lähes kolmenkymmenen asteen helteestä Pohjolan pakkasiin kävi loppujen lopuksi nopeasti. Taksi suhasi vauhdilla kotiin ja ehdin ottaa muutaman tunnin nokkaunet ennen töihin lähtöä seitsemältä. Viikon upea loma kaukaisessa Kap Verdessä oli tullut päätökseen.

Julkaistu tiistaina 16.3.2010 klo 17:13 avainsanoilla loma ja matkailu.

Edellinen
Kap Verde - osa 6
Seuraava
Kap Verde - osa 8
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä