Barcelona - osa 9

Barcelona tai ylipäätään Espanja ei tuota kulttuurishokkia matkailijalle. Elämä suurkaupungissa on suhteellisen helppoa ja kansainvälistä. Palvelut ovat lähellä ja liikkuminen paikasta toiseen sujuu ongelmitta. Selväähän on, että elämänmeno tässä maassa on monin tavoin erilaista verrattuna Suomeen. Onhan Espanjalla jo pelkästään huomattavasti pitempi historia kuin omalla kansakunnallamme. Siinä, missä Itämeri vielä huuhteli hiljaisia Kruunuhaan kareja, kävivät espanjalaiset konkistadorit tarkistamassa maailman ääriä. Pitkä matka on kuljettu noista ajoista, ja vaikka maailma ympärillämme on muuttunut, pysyvät silti eräät asiat muuttumattomina.

Ruokailu

Maailman kaikille ihmisille on yhteistä tarve syödä aika ajoin. Espanjalainen ruokailukulttuuri on ehkä ensimmäinen seikka, jonka matkailija kokee. Eurooppalaisessa kulttuurissa on selvät ruokailuhetket. Meillä tuiki tuntematon tapa viettää siestaa keskellä päivää on itse asiassa käytännön sanelemaa. Keskipäivän aurinko nimittäin porottaa kuumimmillaan, jolloin on oikea hetki vetäytyä varjoon ja levätä yli helteisimmän hetken. Samalla nautitaan lounas. Espanjassa siesta alkaa vaihdellen, mutta pääsääntöisesti kello yhden aikaan iltapäivällä jatkuen aina noin neljään. Kaupat sulkevat ovensa pariksi kolmeksi tunniksi ja jatkavat taas kaupankäyntiä iltamyöhäiseen. Tällä matkalla emme päässeet tutuiksi espanjalaiseen aamiaiseen, mutta uskoisin senkin olevan paikallaan, sillä ruokakauppojen hyllyt notkuivat monen sorttista aamiaistarviketta.

Suomalainen yhdistetty aamiainen ja lounas kello yksitoista aamupäivällä on näillä leveysasteilla tuntematon. Ihmiset popsivat pitkin päivää pahimpaan nälkäänsä tapaksia ja muita pikkupurtavia. Joka korttelissa on vähintään yksi tapasbaari, johon voi poiketa välipalalle, jos nälkä pääsee yllättämään. Ruokaravintoloista on turha yrittää etsiä lounasta ennen kello yhtä. Ravintolat ovat yksinkertaisesti kiinni ja avaavat ovensa juuri sopivasti siestan aikoihin. Jos matkaseurueeseen sattuu kuulumaan nuorisoa, kuten meidän tapauksessa, voivat espanjalaiset herkut olla heille liian eksoottisia. Nokkaa nyrpistetään jo pelkästään tapasbaarien herkuille. Helpointa on heidän tapauksessaan syödä lounas jossakin kansainvälisen pikaruokaketjun ravintolassa. Tällä tavalla syöminen tulee kylläkin paljon kalliimmaksi, mutta teinejä voi olla vaikeaa saada espanjalaisten lihapatojen äärelle paellaa syömään.

Matkalla kannattaa suosia paikallisia ruokakauppoja eli supermercadoja. Ne ovat tuttuun tapaan valintamyymälöitä, joista löytää varmasti myös kansainvälisiä merkkituotteita. Hinnat ovat jotain aivan toista luokkaa kuin katujen varsilla olevissa kioskeissa tai kahviloissa. Juotavat, kuten pullotettu vesi, kannattaakin ostaa lähimmästä elintarvikeliikkeestä. Hinnat vaihtelevat valtavasti. Esimerkiksi litra pullotettua lähdevettä maksaa kaupassa halvimmillaan noin 18 senttiä. Turistirysän kioskissa siitä voi joutua pulittamaan jopa 1,50 euroa! Vesipullojen raahaaminen ympäri kaupunkia on tietysti vaivalloista, joten jokainen tehköön omat päätöksensä.

Liikenne

Liikkuminen matkakohteessa on ruokailun ohella toinen tärkeä elementti matkailijalle. Kohteeseen on tultu katselemaan nähtävyyksiä, joten paikasta toiseen pitää päästä liikkumaan. Barcelonassa liikkuminen on oikeastaan erittäin helppoa. Ensi töikseen kannattaa ostaa kahdesta viiteen päivään voimassaoleva matkakortti. Kortin voi ostaa liikennelaitoksen nettimyymälästä jo etukäteen, ja se postitetaan pari viikkoa ennen matkaa. Viimeistään se tulisi hankkia lentokentän turisti-informaatiopisteestä, jolloin kaupunkiin pääsee vaivattomasti paikallisjunalla. Kortilla voi matkustaa kaupungin alueella rajattomasti. Kulkuvälineitäkin riittää, sillä valittavana on metro, bussi, raitiovaunu, köysirata sekä paikallisjuna. Barcelonassa voi liikkua tietenkin myös jalan, mutta jos haluaa lisää vauhtia, voi vuokrata polkupyörän.

Barcelonan riemukaari
Kuva
Matti Mattila

Eteläeurooppalainen liikennekulttuuri eroaa suomalaisesta jonkin verran. Suomalaiseen hiljaiseen liikenteeseen verrattuna kaduilla kuulee tuon tuostakin autojen äänimerkkejä. Temperamentikkaat eteläeurooppalaiset eivät malta odottaa kymmentä sekuntia kauempaa. Jos liikenne ei jostain syystä liiku, sitä avitetaan töräyttämällä äänitorvea. Olen ollut havaitsevinani, että vastaavanlainen kulttuuri olisi leviämässä myös Suomeen. Malttamattomat nuoret suomalaiset sekä kiivasluonteista orientaalista verta suonissaan sykkivät kuskit rikkovat tavan takaa hiljaisen liikenteemme. Kaikki tämä on tietenkin turhaa ja vain omiaan stressaamaan vielä lisää jo muutenkin hermoja raastavaa autoilua.

Silmiinpistävää Barcelonassa ja miksei myös muissakin eurooppalaisissa suurkaupungeissa on skootterien valtava määrä. Ehkä noin puolet kaikista kaupunkialueella tehdyistä matkoista ajetaan skoottereilla. Pienet aukiot ja erityisesti skoottereille varatut parkkipaikat ovat tupaten täynnä pieniä menopelejä. Skootteri onkin kätevä kulkuväline isossa kaupungissa. Se vapauttaa ja sillä voi puikkelehtia autojen välistä ja kapeilla kujilla. Mitenkään harvinaista ei ollut nähdä paikallisen pankin johtajan saapuvan puku päällä skootterilla työpaikalleen. Skootteri on luonnollinen ja käytännöllinen osa eurooppalaista kaupunkikulttuuria.

Pukeutuminen

Espanjalainen ei pukeudu samalla tavalla muodin mukaan kuin suomalainen. Tämä ei tarkoita, etteivätkö ihmiset olisi muodikkaita, päinvastoin, espanjalaiset pukeutuvat hyvinkin tyylikkäästi. Muodikkuudella tarkoitan tässä sitä älytöntä universaalisuutta ja univormumaista pukeutumista, jota näkee Suomen kaduilla. Lähes jokaisella Helsingissä vastaan tulevalla nuorella, niin miehellä kuin naisella, on samanlaiset vaatteet yllä. Suomalaiset kadut muistuttavat jo takavuosien Kiinaa, missä kaikki ihmiset pukeutuivat harmaisiin univormuihin. Suomalaisten pukeutumisesta puuttuu tyyli. Sen lisäksi, että kansamme on liikalihava, se myös pukeutuu rumasti. Tiukkojen tee- ja napapaitojen alta pursuaa valkoinen ihramakkara. Paitaakin tiukemmat trikoot yrittävät peittää jättiläismäistä ahteria. Tämäkö on suomalaisten käsitys trendikkäästä pukeutumisesta? Mikään ei ole niin kammottava näky kuin suomalainen nuori mies harmaissa talvisukissaan ja sandaaleissa kesäisellä Espalla!

Elämäntavat

Barcelonassa ei voi olla törmäämättä tupakoiviin ihmisiin. Tupakointi on erittäin yleistä. Liekö syynä Kolumbuksen valloitusten yhteydessä Etelä-Amerikasta tuotu intiaanien paheellinen tapa vaiko 50-luvulle jämähtänyt tupakointia ihannoiva elämäntapa? Julkisissa kulkuvälineissä tupakointi on kiellettyä. Kieltoa noudatetaan hyvin, ja onhan sitä ryyditetty peräti 30 euron rikemaksulla. Siihen savuton alue sitten päättyykin. Sätkä syttyy missä tahansa ja milloin tahansa. Paikalla ei ole väliä: kadulla, käymälässä, ravintolassa, ja käytännöllisesti katsoen kaikissa niissä paikoissa, joissa tupakointia ei ole eksplisiittisesti kielletty. Oman erikoisuuden toi hotellihuoneemme, jossa tupakointi oli kielletty. Silti huoneen pöydällä komeili tuhkakuppi!

Eurooppalaista elämää leimaa käytännöllisyys sekä käytännölliset elämänarvot. Suomalaisen elämässä auto on enemmänkin ulkoinen statussymboli kuin käytännöllinen kulkuväline. Barcelonassakin autot ovat vallanneet kadut, mutta mitään pröystäileviä farmarimalleja tai Mersuja siellä ei juuri vastaan tullut. Kaupungissa ihmiset liikkuvat käytännöllisesti eli skootterilla tai julkisilla kulkuvälineillä. Tässä suhteessa suomalaisten Amerikan-ihannointi on mennyt liian pitkälle. Suomea on vaikea kuvitella Euroopan jäsenvaltioksi, se sopisi paremminkin yhdeksi Amerikan Yhdysvaltojen merentakaiseksi territorioksi. Niin amerikkalaiseksi suomalainen kulttuuri on muuttunut.

Suomessa ihmiset pakotetaan suuriin kaupungin ulkopuolella sijaitseviin hypermarketteihin ja kauppakeskuksiin, jonne suorastaan vaaditaan kulkemaan omalla autolla. Euroopassa kaikki on toisin. Pienet kivijalkakaupat kukoistavat ja tuoreita elintarvikkeita saa lähileipomosta ja kauppahallista pitkin päivää. Kaupunki näyttää kaupungilta eikä vain taloröykkiöltä, jossa laput on lyöty kauppojen luukuille jo aikoja sitten. Helsingissä puolestaan joukkoliikennettä lyödään jatkuvasti silmille. Metrossa matkustetaan ilmaiseksi ja sekaan mahtuu kaikenlaista kaljanlipittäjää. Eurooppalaisissa metroissa meno on toisenlaista. Siellä portit avautuvat vain matkalipun haltijoille. En ymmärrä, miksi Helsingissä ei kyetä samaan? Suomessa luotetaan liikaa ihmisten rehellisyyteen ja mikä onkaan sitten seuraus? Joukkokulkuvälineet ovat saastaisten spurgujen kansoittamia eivätkä varsinaiset matkustajat uskalla käyttää niitä. Lopputulos on, että matkat kuljetaan mukavuuden ja turvallisuuden nimissä omalla autolla.

Epilogi

Turisti panee varmasti ensimmäiseksi merkille vartijoiden ja turvallisuushenkilöiden läsnäolon kaikkialla Barcelonassa. Monilla metroasemilla partioi vartijat, monet peräti koirien kanssa. Kaupoissa ja jopa pikaruokaloissa on lähes poikkeuksetta vartija. Vartijan tunnistaa helposti työvaatteistaan. Hienoimmissa tavarataloissa vartijat ovat pukeutuneet tyylikkäästi pukuun, mutta yhtä kaikki, näkyvästi ja huomiota herättävästi. Turvallisuus onkin tärkeää Barcelonan kokoiselle miljoonakaupungille. Taannoiset terroristi-iskut Madridin metroon ovat taatusti lisänneet vartiointia kaikkialla Espanjassa ja Euroopassa. Vartijoiden ja poliisien näkyvä läsnäolo luo turvallisuuden tunnetta niin turisteille kuin paikalliselle väestöllekin.

Kaiken kaikkiaan matkamme oli erittäin onnistunut. Saimme ja koimme sen, mitä olimme tulleet hakemaan ja ehkä enemmänkin. Barcelona ei ollut pettymys. Monet paikalliset jaksoivat vielä hymyillä turisteille. En osaa sanoa, mikä lienee tilanne myöhemmin kesällä, kun varsinainen turistien virta kaupunkiin alkaa. Matkakohteena Barcelona on miellyttävä. Viiden päivän matkamme oli yhdistetty lomaviikko ja vierailu matkakohteessa. Kaupungin perinpohjaiseen tutustumiseen kannattaa varata aikaa, vaikka jo muutaman päivän vierailulla ehtii käydä läpi tärkeimmät nähtävyydet. Tällä kertaa emme käyneet huvipuistossa sen koommin kuin eläintarhassakaan, sillä emme halunneet ahmia attraktioita vaan pidimme vähän lomaakin.

Julkaistu lauantaina 24.6.2006 klo 17:00 Projektit-luokassa avainsanalla matkailu.

Edellinen
Barcelona - osa 8
Seuraava
Ihana Mattila
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä