Proxima estació: Sagrada Família

Keskeneräinen La Sagrada Família -temppeli oli minulle oikeastaan ainoa syy lähteä Barcelonaan. Ehkä toinen hyvä syy olisi ollut Antoni Gaudín arkkitehtuuri. Barcelona on Espanjan toiseksi suurin kaupunki lähes viidellä miljoonalla asukkaallaan esikaupunkialueineen. Se on Koillis-Espanjassa sijaitsevan Katalonian maakunnan pääkaupunki. Katalonian itärannikkoa huuhtelee Välimeri ja pohjoisessa Pyreneiden vuorijonon takana on rajavaltiona Ranska. Maakunta on yksi Espanjan tiheimmin asutuista ja teollistuneimmista alueista. Sen pääkieli on ranskaa ja espanjaa mukaileva katalaanin kieli.

Lähihistoriaa tuntevat muistavat Barcelonan ehkä paremmin vuoden 1992 Olympialaisista. Urheilupaikat ovat yhä käytössä ja osittain itsekin satuimme melko lähelle suorituspaikkoja käydessämme Montjüic-kukkulalla. Arkkitehtuurista kiinnostuneille Barcelona on ehdoton vierailukohde juuri Gaudín mestarillisen arkkitehtuurin vuoksi. Gaudín työt on otettu mielenkiinnolla vastaan erityisesti Japanissa, josta vierailee jatkuvasti suuria turistiryhmiä. Vaikka Gaudí ehtikin elämänsä aikana toteuttaa useita uljaita rakennuksia, on hänen tunnetuin työnsä yhä La Sagrada Família. Rakennuksen historia ulottuu aina vuoteen 1872, jolloin barcelonalainen kirjakauppias José Maria Bocabella perusti Pyhän Joosefin Seuraajat -veljeskunnan.

Veljeskunnalle päätettiin rakentaa temppeli keskeiselle paikalle Barcelonaa. 1800-luvun puolivälissä kaupunki oli yhä muuriensa ympäröimä eikä tilaa näin mittavalle rakennushankkeelle yksinkertaisesti ollut. Samaan aikaan kaupungin väkimäärä nousi huomattavasti. Teollisen vallankumouksen synnyttämä teollisuus oli alkanut kukoistaa Barcelonassa, ja kaupunkiin virtasi uusia asukkaita. Kaupungin muurit purettiin 1856 ja uutta tilaa kaupungin laajenemiselle saatiin nyt kaupunkia ympäröivästä alueesta, joka sai nimekseen L’Eixample. Veljeskunnalle osoitettiin maata temppeliä varten kaukaa Barcelonan silloisesta ydinkeskustasta uudelta L’Eixamplen alueelta. Temppeli on alusta asti ollut määrä rakentaa lahjoitusvaroin, joten Bocabella joutui tyytymään pienen budjettinsa vuoksi syrjäiseen tonttiin L’Eixamplen laidalta. Vuonna 1881 hän ostikin tontin 172 000 pesetalla eli noin tuhannella eurolla.

Temppelin rakennustyöt alkoivat 1882 peruskiven juhlallisella laskemisella. Projektin johtoon oli valittu arkkitehti Francisco Del Villar, joka oli tarjonnut palveluksiaan ilmaiseksi uuden temppelin suunnittelemiseksi. Del Villarin suunnittelema temppeli oli tyypillinen tuon ajan uusgoottinen kirkko. Vain vuoden kuluttua Del Villar kuitenkin erosi projektin johdosta jouduttuaan erimielisyyteen rakennusmateriaalien valinnasta veljeskunnan kanssa. Kirkko oli suunniteltu rakennettavaksi leikatuista kivenlohkareista, mutta veljeskunta halusi rakentaa temppelin huomattavasti edullisemmalla muuraustekniikalla. Projektin johtoon valittiin 1883 nuori Antoni Gaudí, joka ensitöikseen muutti perinpohjaisesti Del Villarin suunnitelmat.

Gaudí toi temppelin suunnitelmiin nyt aivan uudenlaisen hengen. Rakennus ei olisi vain paikka pitää jumalanpalveluksia, se tulisi toteuttamaan kaikki Uuden Testamentin symbolit jo pelkällä olemassaolollaan. La Sagrada Famíliasta tuli nopeasti Gaudín intohimo ja pakkomielle. Kuten niin monilla taiteellisilla neroilla myös Gaudílla oli valtava tarve toteuttaa täydellinen mestariluomus, jossa yhdistyisi kaikki neron unelmat. Gaudín käsissä temppeli muuttui valtavaksi katedraaliksi. Enää ei riittänyt yksi kellotorni ja kirkon keskilaiva. Tästä temppelistä olisi tuleva suunnaton monumentti ja ylistys Jumalalle.

La Sagrada Família on nimensä mukaan pyhitetty Pyhälle Perheelle eli Joosefille, Marialle ja Jeesukselle. Temppeliin on suunniteltu kaiken kaikkiaan 18 tornia, joista kahdeksan on pystytetty. Näistä torneista 12 on omistettu Jeesuksen opetuslapsille, neljä tornia evankelistoille ja yksi Marialle. Korkein torni ulottuu 170 metrin korkeuteen ja se on omistettu Jeesukselle. Temppelissä on kaikkiaan kolme fasadia, joista kaksi on valmiina. Ensimmäiseksi valmistui Syntymän fasadi vuonna 1897. Kärsimyksen fasadi valmistui vuonna 1960 ja kolmas, vielä rakentamaton Ylistyksen fasadi kuvaa aikanaan Kristuksen ylösnousemusta. Muut aiemmin valmistuneet fasadit kuvaavat Jeesuksen syntymää ja ristiinnaulitsemista.

Temppeli on kaikilla mittapuilla mitattuna suunnaton! Sen 4 500 neliömetrin pohjapinta-ala vastaa jalkapallokentän kokoa. Sen korkein torni tulee olemaan valmistuttuaan yksi maailman korkeimmista kirkontorneista. Kirkkoon mahtuu yli 14 000 henkilöä ja tilaa on 1 500 kuorolaulajalle. Rakennus on yhä keskeneräinen eikä sen valmistumisajankohtaa kyetä tarkkaan ennustamaan. Työt rahoitetaan täysin lahjoitusvaroin ja siksi turistien osuus rakennuksen rahoituksesta on merkittävä. Rakennustyömaa on osin avoinna turisteille ja torneihin pääsee joko kiipeämällä jalan tai ostamalla muutaman euron hintaisen hissilipun. Vierailu kellotorneissa on aivan ehdoton tapahtuma! Meille pääsy lähes 100 metrin korkuisiin torneihin oli kuin lottovoitto. Minulle olisi riittänyt jo pelkästään rakennuksen näkeminenkin, mutta huimat näköalat torneista kruunasi vierailumme lopullisesti. Saimme tältä matka enemmän kuin olimme tulleet hakemaan.