Barcelona - osa 5

Kolmas päivä - Kaupunkikierros

Barcelonassa riittää kauppoja. Tunnettujen maailmanmerkkien lisäksi voi shoppailla paikallisissa putiikeissa ja ostaa niin rihkamaa kuin aitoja katalonialaisia käsitöitä. Emme tosin törmänneet yhteenkään aitoespanjalaiseen myymälään, mutta syy lienee ollut oma kapea-alaisuutemme, sillä vaelsimme lähes yksinomaan ydinkeskustan alueella. Kaupungilla ei juurikaan ole suuria ostoskeskuksia muutamaa sellaista lukuun ottamatta. Pienen metromatkan päässä on kohtalaisen kokoinen Les Glories -kauppakeskus, jossa mainosten mukaan on noin pari sataa myymälää. Parissa kerroksessa myymälöitä kyllä oli, mutta monet niistä olivat niitä samoja, joita löytää keskikaupungiltakin.

Hieman ydinkeskustan ulkopuolella, mutta edelleen sivistyksen parissa sijaitsee trendikäs huippumuotiin keskittynyt L’illa-kauppakeskus. Keskukseen saattaa olla aluksi hieman vaikea löytää, vaikka metro sinne mukavasti viekin. Jälleen, samat kaupat tulevat täälläkin vastaan, eikä niistä suomalainen mies löydä itselleen juuri mitään. Varsinaista suurkaupungin kitch- ja krääsäkulttuuria pääsee harrastamaan Katalonia-keskusaukiolta alkavalla La Ramblalla, joka on pitkä aina satamaan asti ulottuva puistokatu. La Ramblan molemmilla puolilla on pieniä, lähes pääsääntöisesti Espanjan ulkopuolelta tulleiden yrittäjien puoteja, joissa myydään perinteistä ylihinnoiteltua turistirihkamaa. Itse bulevardilla on kirjavaa elämää: katutaiteilijoita, performanssiesityksiä, terasseja, kioskeja, jne.

Kapea kuja Barcelonassa
Kuva
Matti Mattila

Pienet sivukadut ovat tutustumisen arvoisia, jos sattuu vaihtelun vuoksi poikkeamaan La Ramblalta. Sivukadut ovat ahtaita, juuri sellaisia kuin ne olivat jo muutama vuosisata sitten. Jälleen kerran talojen kivijalat ovat täynnä pieniä myymälöitä eikä tavaratarjonta paljoa muutu. Hotellien ja pankkien lisäksi kauppakaduilla törmää tuttuihin kansainvälisiin merkkeihin, kuten McDonaldsiin, Starbucksiin, Kentucky Fried Chickeniin ja sen sellaisiin hömppäruokaloihin. Näiden kuppiloiden etuna on niiden maailmanlaajuinen konsepti, jota uskollisesti noudatetaan myös Kataloniassa. Vaikka syöminen näissä ravintoloissa on kallista ja ravintoarvoiltaan kyseenalaista, voidaan niiden etuihin laskea myös se, että ainakin tietää, mitä tilatessaan saa.

Perinteistä tavaratalokonseptia edustaa suuri espanjalainen El Corte Inglés -tavarataloketju. Sitä voisi pitää Espanjan Stockmannina. Tavaraa on paljon ja monessa kerroksessa. Tunnetut merkkituotteet ovat taattuja hyllyntäytteitä ja tavaratalon osastointi on meilläkin tuttu, joten eksymään tuskin pääsee. Ketjulla on useita tavarataloja ympäri Barcelonaa, ja kaikissa niissä on ne samat kamat myynnissä. Jos olet nähnyt yhden, olet nähnyt ne kaikki. Tavaratalo on helppo löytää, sillä komein niistä seisoo aivan Katalonia-keskusaukion vieressä. Jos ei juuri satu itse olemaan kyseisellä aukiolla, pääsee sinne vaivattomasti metrolla. Rakennuksesta ei voi erehtyä.

Jos vain aikaa riittää ja jalat kestävät kävellä, kannattaa keskustan ruuhkaiset bulevardit jättää taakseen ja suunnata hieman syrjemmälle. Elämää on nimittäin myös Katalonia-keskusaukion ulkopuolellakin. Pienen kävelymatkan päästä löytyy valtava, lähinnä pankkien valtaama La Diagonal -katu, jolta voi aloittaa seikkailun kapeille vanhan kaupungin kaduille. Näiltä kujilta, ja miksei myös vähän leveämmiltäkin kaduilta, löytyy paljon pieniä kauppoja. Hinnat ovat kohtuullisia, sillä paikallisetkin käyttävät näitä putiikkeja. Luonnollisesti kaupanteko käydään katalaaniksi tai espanjaksi, mutta kansainvälisellä merkkikielelläkin pärjää, ja kuten joku viisas amerikkalainen on joskus sanonut: "Money talks!"

Ehdottomasti kannattaa piipahtaa jossakin Barcelonan lukuisista kauppahalleista. Vaikka sieltä ei mitään ostaisikaan, saa ainakin käsityksen siitä, mitä kaikkea maa päällään kantaa. Kauppahalleissa myydään ihan kaikkea suuhun pantavaa. Jos jotain voidaan laittaa ruuaksi, sitä varmasti on myytävänä, vaikkapa nyt esimerkiksi vasikan mahalaukkuja tai siansorkkia. Monissa kauppahalleissa voi istahtaa välipalalle, joka usein valmistetaan odottaessa, ja mistäpä muusta kuin hallin omista antimista.

Barcelonan kaupoista on vaikeaa löytää mitään omaperäistä, varsinkaan jos pyörii vain keskikaupungin putiikeissa. Mielenkiintoisimpia matkamuistoja voi yrittää metsästää Gaudí-museon kaupasta, joka sijaitsee Güell-puistossa. Merkkituotteet ovat Espanjassakin omissa hinnoissaan eikä niitä ehkä kannata lähteä raahaamaan kotiin asti. Samat tavarat löytyvät nimittäin lähempääkin ja aivan samalla kalliilla hinnalla. Barcelona ei ole mitenkään edullinen kaupunki. Turistien jatkuva virta tähän kauniiseen ja aurinkoiseen kyläpahaseen takaa kauppiaille kissanpäivät myös jatkossa.

Julkaistu tiistaina 20.6.2006 klo 17:00 Projektit-luokassa avainsanalla matkailu.

Edellinen
Barcelona - osa 4
Seuraava
Barcelona - osa 6
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä