Barcelona - osa 6

Neljäs päivä - Güell-puisto

Güell-puisto rakennettiin vuosina 1900-14 alun perin asuinalueeksi tai oikeammin huvilakaupungiksi. Siitä piti tulla Antoni Gaudín omalaatuisen arkkitehtuurin temmellyskenttä erikoisine kuriositeetteineen. Asuinrakennuksia alueelle ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lopulta rakennettu, ja puistosta tulikin kaupunkilaisten virkistysalue. Alueelta löytyy pari Gaudín suunnittelemaa taloa sekä tietysti hänen oma asuintalonsa, jossa Gaudí eli noin 20 vuotta. Viimeiset kaksi elinvuottaan arkkitehti asui La Sagrada Família -temppelissä omistautuen täysin katedraalin suunnitteluun ja rakentamiseen. Gaudín asuinrakennus on tätä nykyä museona, ja sieltä voi ostaa kaikkea Gaudíin liittyvää, kuten kirjoja ja matkamuistoesineitä. Museon kauppa on erinomainen ja suositeltava käyntikohde. Kaikki museon keräämät varat käytetään temppelin rakentamiseen.

Güell-puiston lisko
Kuva
Matti Mattila

Puisto sijaitsee hieman kaupungin laidalla pienellä mäennyppylällä. Helpoiten sinne pääsee metrolla ajamalla vihreällä linjalla numero 3 Canyellesin suuntaan ja jäämällä pois Vallcarcan asemalla. Tämä reitti johtaa puiston vähemmän kansoitetulle sisäänkäynnille, joten pelkoa jäädä muiden turistien jalkojen alle ei ole. Asemalta on heti opasteet puistoon, jonne on käveltävä joitakin satoja metrejä. Reitti nousee jyrkästi kukkulan rinnettä pitkin, mutta kapuamista helpottaa rullaportaat. Huipulle päästyä voikin sitten alkaa kiertää puiston mutkittelevia polkuja. Laelta on upeat näkymät yli kaupungin, hieman samaan tapaan kuin Montjüicin puistosta, mutta tällä kertaa vastakkaiselta puolelta. Pienet opasteet maanrajassa yrittävät kertoa liikkujalle, mitä missäkin suunnassa on nähtävänä. Kovin paljon nämä kyltit eivät turistille kerro, joten kannattaa vain nauttia kauniista puistosta ja samoilla puitten siimeksessä päämäärää sen enempää miettimättä.

Jossakin vaiheessa vaeltelua reitti kääntyy kohti puiston tunnetuinta osaa. Tässä osassa sijaitsee kuuluisa amfiteatteri, jota reunustaa mosaiikeilla päällystetty penkki. Tilan alla on sadan pylvään sali, jossa lähes sata vinoon pystytettyä pylvästä tukevat valtavaa näköala-aukiota. Salin rakentamisessa saamiaan kokemuksia Gaudí käytti myöhemmin La Sagrada Família -temppelin pylväissä. Reitin varrella on myös Gaudín museoksi muutettu vanha asuinrakennus sekä tietysti puiston kuvatuin kohde eli kuuluisa liskoveistos. Tämä veistos on Güell-puiston epävirallinen symboli, ja sitä tullaan kuvaamaan kaikkialta maailmasta. Liskosta voi ostaa museon kaupasta itselleen näköisveistoksen, joita löytyy eri kokoja. Güell-puisto on rauhallinen ja vehreä keidas melkein keskellä kaupunkia. Puiston kuvatuimmat osat ovat aina tiheästi turistien kansoittamia, joten rauhaa tuskin löytyy aivan pääsisäänkäynnin ympäriltä.

Aamupäivän puistokierroksen jälkeen kävelimme kapeita kujia pitkin takaisin kaupunkiin. Matka kukkulalta keskustaan näyttää kartalta vielä kohtuullisen lyhyeltä, mutta on tosiasiassa melkoinen patikointiurakka. Promenadin aikana pääsee kuitenkin tutustumaan barcelonalaiseen elämänmenoon muiden turistien häiritsemättä. Näilläkin kujilla kaupankäynti on yhä vilkasta, vaikka aivan ydinkeskustassa emme olleetkaan. Luovutimme pian seikkailun jalkapatikoinnilla ja etsimme lähimmän metroaseman, sillä siesta oli kohta alkamassa.

Julkaistu keskiviikkona 21.6.2006 klo 17:30 Projektit-luokassa avainsanalla matkailu.

Edellinen
Barcelona - osa 5
Seuraava
Barcelona - osa 7
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä