Talvilomani suuntautui Mauritiukselle ja lentoreittimme kulki Euroopan yli Välimeren poikki pitkin Afrikan itäistä rannikkoa määränpäähän. Välimeren eteläosassa eli Afrikan puoleisella pohjoisrannalla eivät arabimaiden viimeaikaiset kansannousut olisi voineet enää alkaa huonompaan aikaan. Reittimme oli tarkoitus lentää Libyan ilmatilan yli, mutta edellisenä päivänä julistettu maan ilmatilan sulku vei koneemme lyhyelle kiertotielle Egyptin yli. Katsoin aikani kuluksi pari elokuvaa. Koneessa oli AVOD eli audio/video on demand -mahdollisuus, jolla kukin matkustaja sai valita haluamansa musiikin tai elokuvan itselleen sopivimpana hetkenä. Järjestelmää ohjattiin istuimen yhteydessä olleella kaukosäätimellä, jolla sai valita ajanvietteeksi myös pelejä. Järjestelmä oli kuitenkin niin armottoman hidas, etten viihtynyt pelien lumoissa muutamaa pasianssipeliä pidempään.

Paikat alkoivat puutua eikä pienestä kävelytuokiosta aika ajoin koitunut paljoakaan helpotusta. Onneksi lähestyimme jo määränpäätä, mikä tiesi kärsimykselle pikaista loppua. Matkaa voi hyvällä syyllä kutsua pieneksi kärsimykseksi, sillä nukkumisesta ei tullut mitään. Takanani istui äitinsä kanssa sylilapsi, joka tuntitolkulla potki tuoliani ja huutaa päräytti juuri, kun olin nukahtamaisillani. Vierusmatkustajat kihisivät hekin kiukusta, kun onneton äiti ei saanut väsynyttä lastaan nukkumaan. Lentokoneessa nukkuminen on muutenkin vaikeaa ahtauden, metelin ja vielä tehokkaan ilmastoinnin viilentämänä. En käytännössä nukkunut lainkaan ja olin kuolemanväsynyt saavuttuamme Muritiuksen kansainväliselle Sir Seewoosagur -lentokentälle maanantaiaamuna varttia yli kahdeksan. Koneen ovi avautui ja sisään tulvi kostean kuumaa ilmaa. Olimme perillä lomakohteessamme eikä lento ollut lopulta kuin vartin myöhässä aikataulustaan.

Toinen päivä - maanantai 21.3.

Mauritius on erittäin tarkka maahan pyrkivistä ihmisistä. Matkustajia kehotettiin käyttämään kohtuullisesti alkoholia lennolla, sillä lentokentän viranomaiset saattoivat evätä luonnottomasti päihtyneen maahantulon. Listalla lueteltiin muitakin ehtoja, joista erikoisin koski henkilöä, joka oli työnsä tai virkansa puolesta tavalla tai toisella vastuussa maansa julkisista varoista. Näin ollen jonkun maan valtionvarainministeriltä voidaan evätä maahantulo, sillä eihän sitä koskaan tiedä, vaikka kyseinen tyyppi olisi maanpaossa kavallettuaan valtionsa varat.

Lentokoneessa jaetaan kaksi lomaketta lentokenttämuodollisuuksia varten. Toinen lomake on eräiden muiden maiden tapaan tavanomainen maahantulo- ja oleskeluselvitys kun taas toinen koskee terveydentilaa. Matka voi tyssätä jo kentällä, mikäli maahan pyrkivä kantaa jotain valtion kannalta ei-toivottuja tauteja tai sairauksia. Ennen matkaa kannattaa mukaan pakata valokopiot reseptilääkkeistä, koska nämä lääkkeet täytyy selvittää viranomaisille maahantulon terveystarkastuksessa. Kaikenlaisten maataloustuotteiden, kasvien ja eläinten vienti on niin ikään kielletty huumeista nyt puhumattakaan. Pelkästä huumeiden salakuljetusyrityksestä voi rapsahtaa 35 vuoden tuomio.

Maahantulomuodollisuudet hoidetaan joutuisasti. Ruuhka-aikoina, kuten heti lennon laskeuduttua, voi luonnollisesti joutua odottelemaan odotushallissa, jossa ei ole ilmastointia ja ilma on sisällä läkähdyttävän kuuma. Kotimaassa päälle puetut talvivaatteet ymmärtää riisua pois viimeistään jonossa seisoessaan. Passintarkastuksen jälkeen vuorossa on terveystarkastus, joka käytännössä hoidetaan ojentamalla esitäytetty terveydentilasta kertova lomake virkailijalle ja jatkamalla ulos asemarakennuksesta. Ulko-ovella matkatoimistojen edustajat ohjaavat pakettimatkalaiset lentokenttäbusseihin, joissa kuljettaja vielä varmistaa, että kaikki ennalta ilmoitetut matkustajat ovat mukana.

Lentokoneen laskeutumisesta hotellin rentouttavaan aurinkotuoliin kului uskomattomalta kuulostavat neljä tuntia. Mauritius ei ole kooltaan järin suuri saari. Valtio on etäisestä sijainnistaan huolimatta yllättävän mannermainen korkeine kerrostaloineen ja kolmikaistaisine moottoriteineen. Myös ruuhkat ovat suurkaupungeista tutut ja niinpä matkamme saaren kaakkoisosassa sijainneelta lentokentältä luoteiskärjessä sijaitsevalle hotellillemme kesti kaksi tuntia. Kartalta mitattuna matkaa kertyi noin 75 kilometriä, mutta reitti kulki pääkaupungin Port Louisin läpi, jossa kello yhdeksän aamuruuhkat olivat pahimmillaan.

Bussikuskimme oli vähäsanainen mutta nopealiikkeinen. Vauhdikas matka hotelliin kieli raskaasta kaasujalasta. Pyyhälsimme vauhdilla läpi pienten asujamistojen ja laajojen vihreiden sokeriruokopeltojen. Saimme samalla eräänlaisen saarikierroksen, ja maisemat olivatkin paikoittain henkeäsalpaavan upeat. Vuosisatojen vuoroin Ranskan ja vuoroin Ison-Britannian emämaaisännyys näkyi kaikkialla. Vähitellen aloin ymmärtää, miksi yhdysvaltalainen kirjailija ja maailmankuulu kosmopoliitti Mark Twain (1835-1910) aikoinaan kehui saarta ja sen kauneutta sanoen, että "Jumala loi ensin Mauritiuksen ja vasta sitten taivaan ottaen saaresta mallia." Pikkubussissa oli miellyttävä ilmastointi, jota kohta jäin kaipaamaan astuttuani ulos autosta Le Mauricia -hotellin edustalla.

Valitsemani hotelli oli oikeastaan Finnmatkat-matkatoimistoni suosittelema. Jo ensimmäisenä päivänä tuntui siltä, että olin tehnyt hyvän valinnan. Le Mauricia lukeutuu keskivertoa parempiin hotelleihin ja voisi olla jollakin asteikolla kolmen tähden hotelli. Kooltaan tämä majapaikka on isonpuoleinen. Sisäpihalla on useita uima-altaita ja upea hiekkaranta merelle. Puolihoitoon sisältyy majoituksen lisäksi aamiainen ja päivällinen. Linjoistaan tarkka tai muuten vain laihdutuskuurilla oleva voi joutua haastamaan itsekurinsa ja langeta ylensyönnin kiusaukseen, sillä buffet-ravintolan ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi. Maanantaipäivän lämpötila keikkui jossakin 30 asteen tienoilla ja hiostavan kuuma ilma vaati jatkuvaa nestetankkausta. Hotellin allasbaarissa litran vesipullo maksoi 80 rupiaa (noin kaksi euroa) ja muutaman sadan metrin päässä hotellin ulkopuolella sijainneessa Store 2000 -supermarketissa samaa vettä sai litran yhdeksällä rupialla (noin 23 senttiä). Vesi kannattaakin käydä ostamassa läheisestä ruokakaupasta, vaikka monet mukavuudenhaluiset auringonpalvojat täydensivät vesivarastojaan allasbaarin tiskiltä.

Ensimmäinen lomapäivä alkoi laiskottelulla. Enhän ollut nukkunut koko yönä, joten päiväunet olivat paikallaan. Päätin kuitenkin katsastaa sähköpostit hotellin ilmaisella langattomalla nettiyhteydellä ja mukaani ottamalla miniläppärillä. Postien lukemisesta ei tullut mitään, sillä silmäni ummistuivat joka toisella rivillä. Jätin postit sikseen ja otin lyhyet tupluurit ennen päivällisen alkua. Pienet ja kevyet lentokoneateriat olivat kasvattaneet ruokahalunkin jo sellaisiin mittoihin, että tuskin jaksoin odottaa päivällispöytään pääsyä. Toinen toistaan herkullisemmat ruuat odottivat noutajiansa buffet-keittiön tiskeillä. Herkullinen ruoka maistui muutaman kehnon päivän jälkeen. Näillä leveysasteilla pimeys putoaa taivaalta nopeasti ja aikaisin. Seitsemältä illalla oli jo säkkipimeää ja ulkona kohisi lyhyt sateenpoikanen. Harmaat pilvet kertyivät taivaalle puolessa tunnissa ja yhtä nopeasti kuin sade oli alkanut se myös lakkasi. Päivä oli saatu päätökseen.