Astuin sisälle Vasamuseoon ja ostin sisäänpääsylipun. Sain lipun suomalaisella opiskelijakortilla opiskelijahintaan 50 kruunulla eli lähes puoleen hintaan normaaliin 95 kruunun hintaan verrattuna. Kannattaakin siis ainakin yrittää tarjota opiskelijakorttiaan tilanteessa kuin tilanteessa. Koskaan ei nimittäin tiedä, miten esitettyyn opiskelijakorttiin suhtaudutaan. Vuonna 1628 valmistunut Vasa-laiva oli epäonninen. Siitä oli tarkoitus tulla kuninkaallinen lippulaiva, mutta elokuisena päivänä alkanut neitsytmatka jäi samalla laivan viimeiseksi. Pieni tuulenvire tarttui Vasan purjeisiin ja alus sai vakavan kallistuman. Moneen kertaan muutetut suunnitelmat ja rakenteelliset muutokset laivan koon kasvattamiseksi alkuperäistä suuremmaksi olivat tehneet aluksesta epävakaan. Vasa upposi Tukholman satama-altaaseen hetkessä ja jäi mutaan ja liejuun hautautuneeksi 333 vuodeksi, kunnes se nostettiin kuiville vuonna 1961.

Pohjamudista nostettu Vasa-laiva on tätä nykyään nähtävillä Vasamuseossa Tukholman Djurgårdenissa aivan Nordiska Museet -museon vieressä. Laiva oli mestarillisesti koristeltu taidokkailla puuveistoksilla. Vasan valtavasta koosta saa käsityksen vasta kellarikerroksessa katsomalla ylöspäin pitkin perää. Alus on erinomainen osoitus lähes 400-vuoden takaisista laivanrakennustaidoista. Vasamuseo on kaikin puolin erittäin mielenkiintoinen ja sen näyttely on hyvin koottu, seikkaperäinen ja kattava. Museossa saa helposti vietettyä tunnin jos toisenkin, joten perusteelliseen käyntiin kannattaa varata riittävästi aikaa. Valokuvaamista varten suosittelen kamerajalustan tai monopodin käyttöä, sillä museon sisätiloissa on niukka valaistus ja kuvaaminen onnistuu parhaiten pitkillä valotusajoilla. Jalustan puutteessa voi hylkyä yrittää kuvata tukemalla kameran kaidetta tai muuta tukea vasten.

Laivalla nautitusta aamiaisesta alkoi jo olla aikaa ja nälkä kurni vatsassa. Vasamuseossa on hienon näyttelyn lisäksi mainio ravintola, josta saa kahvileipien ja virvokkeiden lisäksi myös lounasannoksia. Ruotsissa kun ollaan, niin ravintoloista löytää useimmiten tutun ja turvallisen sekä perinteikkään perunamuusi-lihapulla-annoksen. Vasamuseon ravintola ei tehnyt tässä poikkeusta, ja niinpä tilasin sujuvalla ruotsin kielellä päivän lihapullat ja perunat. Ruokajuomaksi otin vettä, jota ensin tosin etsiskelin hetken aikaa, kunnes huomasin vesitankin ruokasaliin johtavan käytävän varrella. Annokseen kuului lisäksi leipää ja voita tai levitettä. Istuuduin pöytään ja aloin maistella herkulliselta näyttänyttä leipää, jonka olin voidellut aidolla ruotsalaisella meijerivoilla. Leipä maistui taivaallisen hyvältä. Se oli todella herkullisen makuista. Pian pöytään kannettiin tilaamani lounasannos. Lautasella oli reilusti lihapullia sekä joukko pieniä perunoita. Ruotsalaiseen tapaan lihapullien kanssa nautitaan puolukkahilloa tai -survosta, kuten tässäkin annoksessa. Ruskea kastike oli kirkasta ja juoksevaa, ja sitä jäikin lopulta paljon tyhjälle lautaselle. Muutamat suolakurkun viipaleet sekä vihreyttä tuonut salaatinlehti koristivat maittavan annoksen. En osaa sanoa, tekikö tunnelma vai kaunis syyssää minut entistä nälkäisemmäksi, mutta ruoka maistui aivan uskomattoman hyvältä.

Lounaan jälkeen piipahdin vielä museon kaupassa. Ostin pari Vasa-laivasta kertovaa kirjaa ja lähdin jatkamaan matkaa takaisin kaupunkiin päin. Museokierros tuli tehtyä ja palasin Strandvägeniä pitkin keskustaan. Rantakadulla oli nyt entistä enemmän ihmisiä ja sää oli mitä parhain. Kiertelin keskustan alueella ja poikkesin aika ajoin matkan varrella olleisiin kauppoihin. Kiersin Sergelin torin kautta Drottninggatanille, josta suuntasin Hötorgetille. Torilla käytiin vilkasta torikauppaa. Hötorgetin vieressä sijaitsee melko iso PUB-tavaratalo, josta tosin jäi vaikutelma epäjärjestyksestä ja sekavasta kompleksista. Toinen mainio ostoskatu on Sergelgatan, jonka varrella sijaitsee lukemattomia isompia ja pienempiä kauppoja. Shoppailuunkin menee nopeasti aikaa, ja niinpä alkoi olla iltapäiväkahvin aika.