Vietin pitkästä aikaa syyslomaa viikonloppuna. Viime kerrasta onkin jo aikaa, sillä edellisestä syyslomasta oli ehtinyt vierähtää jo viisi vuotta. Tuolloin suuntasin päiväksi Tukholmaan. Tälläkin kertaa matkakohteena oli aina niin upea Ruotsin pääkaupunki, ja taas vietin shoppailupäivän kauniissa säässä ja kauniissa Tukholmassa. Kruunun kurssi on ollut jo pitkään suosiollinen matkailijoille, vaikka juuri tällä hetkellä kurssietua ei paljon ollutkaan. Edullinen kurssi kieltämättä vaikutti lähtöpäätökseen ja luonnollisesti Tukholman kansainvälinen tunnelma ja erityisesti laajemmat tavaravalikoimat kuin Helsingin kaupoissa. Pohjolan hieno eurooppalais-mannermainen kaupunki on sopivan matkan päässä. Lähtö perjantai-iltana autolautalla vie matkustajat nopeasti perille ja Tukholmassa ennättää kierrellä lähes koko lauantaipäivän ennen kuin matka jatkuu takaisin kotiin.
Viime kerralla valitsin kuljetusyhtiöksi Silja Linen. Petyin laivaan, sen henkilökuntaan ja palveluun siinä määrin, että matkustin tällä kertaa kilpailevalla Viking Linen -lautalla. Tutkin alkuviikosta matkatarjontaa netissä, josta myös varastin matkan kätevästi. Hytin hinta koko seurueelle oli hinnaston mukaan 150 euroa. Viking Club -kanta-asiakasohjelmaan kuuluvat jäsenasiakkaat saivat hytin vielä edullisemmin, joten ennestään kanta-asiakasohjelmaan kuulumattomana liityin saman tien kerhoon. Sain hytin lopulta sadalla eurolla ja koska lähtö oli vielä samalla viikolla, piti matka maksaa heti. Vikingin nettisivuilla ei matkan maksaminen kuitenkaan onnistunut S-pankin tililtä. Kiiruhdin vielä samana päivän laivayhtiön myymälään maksamaan matkaa senkin uhalla, että joutuisin pulittamaan ylimääräisen viiden euron palvelumaksun tiskillä. Selitin myyntivirkailijalle, ettei netissä voinut maksaa S-pankin tililtä. Ystävällinen myyjä ei veloittanut minulta palvelumaksua ja niin tuli matka maksettua.
Laiva lähti Helsingistä ajallaan. Hytti oli siisti ja viihtyisä ja sijaitsi viidennellä kannella. Tässä vaiheessa pitää muistuttaa, ettei laivassa ole maanpäällisten rakennusten tapaan kerroksia vaan niitä kutsutaan kansiksi. Samaa analogiaa noudattavat hytit, joita maissa siis kutsuttaisiin huoneiksi. Tuon tuostakin sain kuulla, miten maakravut kutsuivat kansia kerroksiksi ja hyttejä huoneiksi. Viking Gabriella -autolautta oli nykyaikaisten ruotsinlaivojen mittapuussa melkoinen kolossi. Yksitoista kantta ja aurinkokansi vielä päälle vastaa hyvinkin isokokoista kerrostaloa. Joka kerta jään ihmettelemään, miten tuollaisia kelluvia rakennelmia kyetään liikuttelemaan niin sulavasti ja pehmeästi kuin vain ruotsinlaivoja kuljetellaan. Gabriella rakennettiin Brodosplit-telakalla vuonna 1992 Splitissä, Kroatiassa tai oikeammin silloisessa Jugoslaviassa. Laiva oli miellyttävä ja hyvässä kunnossa vielä lähes parikymmentä vuotta valmistumisensa jälkeenkin.
Ruotsinlaivoilla on usein tapana syödä itsensä kylläiseksi seisovassa pöydässä. Jätin tällä kertaa herkut väliin ja söin kevyen iltapalan Sky-baarissa kymmenennellä kannella. Sieltä sai ostaa pikkurahalla pikkupurtavaa, kuten sämpylöitä, kahvileipiä ja pieniä ruoka-annoksia. Herkullisen näköisiä perunamuusi-lihapulla-annoksia myytiin 1,89 euron kilohinnalla, joten lautaselle saattoi annostella niin paljon kuin halusi. Laivan arvonlisäverottomat hinnat olivat suhteellisen korkeat, sillä monet hinnat olivat verottominakin samaa luokkaa kuin maissa ja vain vähän huokeammat.
Perjantai-ilta eli lähtöpäivä oli Helsingissä harmaa ja pilvinen. Olin koko viikon seurannut Tukholman sääennustetta, ja sinne oli odotettavissa kaunis aurinkoinen lauantaipäivä. Vielä viime hetken vilkaisu sääennusteeseen povasi yhä kaunista syyssäätä naapurustoon. Painuin ajoissa pehkuihin ja jäin jännittyneenä odottamaan, mitä lauantai toisi tullessaan.