Viides päivä - Buckinghamin palatsi

Viides ja samalla viimeinen lomapäivämme Lontoossa alkoi seikkailulla erääseen erikoisliikkeeseen keskustan ulkopuolelle. Olimme etsineet liikkeen osoitteen netistä edellisenä iltana ja löysimmekin perille helposti. Aivan ensimmäiseksi otimme tosin väärän junan, mutta virhe korjaantui nopeasti jäätyämme seuraavalla asemalla pois ja vaihdettuamme oikeaan junaan. Liikekin löytyi lopulta helposti, mutta olimme päättäneet mennä taksilla metroasemalta liikkeen osoitteeseen. Lontoossa käydessään pitää ainakin kerran matkustaa sillä kuuluisalla mustalla taksiautolla. Autot ovat tosin nyttemmin värikkäitä ja täynnä mainoksia, mutta tunnelma on ennallaan. Taksit ovat pienestä ulkomuodostaan huolimatta erittäin tilavia, ja takaosaan mahtuu vaivatta istumaan kolme matkustajaa. Yksi tosin joutuu istumaan selkä menosuuntaan päin. Jalkatilaa on runsaasti eikä istuimissakaan ole mitään valittamista. Matka erikoisliikkeeseen ei ollut järin pitkä eikä taksakaan ollut kuin viisi puntaa. Saimmepa joka tapauksessa kokeilla peribrittiläistä taksimatkailua.

Kaupankäynnin jälkeen suuntasimme metrolla kohti Buckinghamin palatsia. Emme oikeastaan olleet suunnitelleet käyntiä tässä kuningattaren virka-asunnossa, mutta olimme päättäneet käydä siellä, mikäli aikaa muilta nähtävyyksiltä jää. Palatsialueelle päästyämme törmäsimme valtavaan ihmismäärään. Palatsin pihalla oli juuri alkamassa värikäs, musiikillinen vahdinvaihto. Saavuimme siis kreivin, vai pitäisikö tässä sanoa monarkin, aikaan. Tietenkään paraatista ei tahtonut nähdä mitään, sillä edessämme oli valtava määrä turisteja, jotka olivat jo hyvissä ajoin saapuneet palatsin porteille. Paksu ihmismuuri reunusti alueen aitaa, jota yrmeän näköiset poliisit vartioivat niin pihalla sisäpuolella kuin ulkopuolellakin. Kättään ei sopinut pistää aidan kaltereiden välistä pihan puolelle, sillä välittömästi sai poliisilta kehotuksen perääntyä irti aidasta. Myöskään ei sopinut jäädä seisoskelemaan köysillä aidatun alueen ulkopuolelle kovin pitkäksi aikaa. Salamana vieressä oli ratsupoliisi opastamassa takaisin turisteille tarkoitetulle alueelle. Turvatoimet näyttivät erittäin tiukoilta, enkä yhtään ihmettele, sillä noinkin suuren joukon valvominen vaatii kuria ja järjestystä. Palatsin katolla liehui Union Jack, joka indikoi sitä, että kuningatar oli paikalla.

Paraati oli ohi nopeasti, ja niin myös tuhannet ihmiset hajaantuivat kuka mihinkin suuntaan. Me kapusimme palatsia edustavalle patsaalle ottamaan kuvia upeasta, mutta hieman harmaasta linnasta. Palatsin valtiosalit ovat avoinna yleisölle myöhemmin kesällä eli elo-syyskuussa. Kiertokäynnille on ostettava etukäteen liput, jos mielii päästä sisälle eikä sisällä voi ottaa valokuvia. Parhaat valokuvat tosin saa ostamalla läheisestä kuninkaallisesta museokaupasta upeat kuvateokset palatsista. Kaupasta löytyy paljon muitakin kuninkaallisia matkamuistoja, kuten kylpyhuonesettejä, pienoiskruunuja, suklaata ja lukematon määrä muuta kuninkaallista rihkamaa. Palatsin edustalla on The Mall, jota pitkin kuningatar toisinaan kulkee kultaisissa vaunuissaan. Katua reunustaa niin ikään kuninkaallinen St. James -puisto, jossa on mukava viettää leppoisaa lomapäivää vaikkapa syömällä eväitään ja katselemalla puiston kuninkaallisia pelikaaneja.

St. Jamesin alueella ei voi välttyä kaikelta kuninkaalliselta. Melkein kaikkialla on jotain kuninkaallista, mikä on toisaalta ymmärrettävää, sillä aluehan sijaitsee sentään aivan monarkian ytimessä. Puistosta on vain kivenheitto maailmankuuluun Westminster Abbey -katedraaliin. Tämä kansallispyhättö on Britannian monarkkien perinteinen hautapaikka sekä kruunajaisten ja kuninkaallisten juhlien näyttämö. Rakennusta on rakennettu vuosisatoja. Osa rakenteista on jo 1200-luvulta ja kuuluisat läntiset etutornit valmistuivat 1745. Westminster Abbey on erinomaisen upea nähtävyys jo pelkästään ulkopuoleltakin. Emme tällä kertaa astuneet sisälle, sillä nähtävyyskiintiömme oli alkanut täyttyä. Poikkesimme kuitenkin pyhätön matkamuistomyymälään ostamaan katedraalista kertovan kirjan. Museokaupoista löytääkin usein hyvin monipuolisia teoksia itse kohteesta.

Pitkien kaupunkikierrosten jälkeen poikkesimme jälleen kerran Oxford Street -ostoskadulle tekemään viimeiset ostokset. Lounaan söimme viihtyisässä Pizza Hut -ravintolassa, jossa tällä kertaa valitsimme Meal Deal -annoksen. Edulliseen alle seitsemän punnan annokseen sai tuhdin pizzan, valkosipulileivät alkupaloiksi, perunalohkot sekä jälkiruuan. Lounas oli niin täyttävä, ettei tuona iltana juuri muuta enää tarvinnut syödä. Ostokset tulivat lopulta tehtyä ja kaikki suunnittelemamme Lontoon nähtävyydet tuli nähtyä. Aamupäivän vierailu kuninkaallisen palatsin ulkopuolella oli kuin bonus lomamatkallemme. Buckinghamin palatsi ei oikeastaan kuulunut suunnitelmiimme, koska se on avoinna vasta elokuusta alkaen. Vierailu linnalla oli joka tapauksessa hieno kokemus jo pelkästään kaiken sen ulkopuolisen loistonkin vuoksi. Taas kerran oli aika painua unten maille pitkän turistipäivän jälkeen. Seuraavana päivänä lauantaina olisi sitten aika palata kotiin.