Suomen bingohallien nousu ja katoaminen

Bingo on alun perin lottoamisen tapaisesta onnenpelistä kehitetty variaatio, joka nousi erilaisten sattumien kautta suureen suosioon. Bingon alkuperä juontaa juurensa 1500-luvun Italiaan, jossa vastaavan tyyppisen pelin pelaamisesta on löydetty todisteita. Parisataa vuotta myöhemmin peli levisi Keski-Eurooppaan ja 1900-luvulla Amerikkaan siirtolaisten mukana. Kasinopelaamisen vakiintumisen myötä bingosta tuli suosittu rahapelaamisen muoto ja 2000-luvulla Internetin leviämisen myötä bingoon hurahtaneet pelaajat ovat voineet pelata peliä ajasta ja paikasta riippumatta. Suomeen bingo tuli jo ennen nettipelien buumia 1960-70-luvun taitteessa. Tuolloin alkoivat nopeasti kasvattaa suosiotaan bingosalit, joissa käytiin pelaamassa ja viihtymässä muiden pelaajien kanssa.

Bingosalit levittäytyvät Suomeen

Pohjanmaan Ylivieskasta bingosalit aloittivat menestystarinan erilaisten yhdistysten varainkeruumuotona. Suomeen peli tuli eläinlääkäri Ebba Forsbergin tuliaisena Ruotsista, sillä Forsberg ajatteli sen avulla voitavan kerätä rahaa paikalliselle nuorisotyölle. Tämä hanke onnistui yli odotusten eikä asia jäänyt huomaamatta muilta rahan tarpeessa olevilta yhdistyksiltä. Pelin leviäminen jatkui koko 1970-luvun ja saavutti huippunsa 1980-1990-lukujen taitteessa. Bingosaleja löytyi lähes jokaisesta pitäjästä tai vähintäänkin bingoiltoja järjestettiin työväentalolla tai vastaavissa tiloissa.

Rahapalkintojen jakaminen ei ollut sallittua, joten bingosalit tarjosivat voittajille erilaisia tuotepalkintoja alkaen lohdutuspalkinnoista, kuten kynistä ja teroittimista, aina valtakunnallisten bingotapahtumien pääpalkintoina olleisiin henkilöautoihin. Kempeleellä autopalkinto on edelleen tarjolla työväentalon erikoissunnuntain bingossa. Tuliterästä menopelistä ei kuitenkaan ole kyse, vaan autobingopäivän pääpalkinnon arvo on yleensä muutama tuhat euroa.

Kempeleen bingon järjestäjänä on paikallisen vasemmistoliiton rekisteröity yhdistys. Bingo onkin aina ollut erilaisten voittoa tavoittelemattomien yhdistysten suosittu rahainkeräysmuoto, mikä auttoi pelin leviämistä ympäri Suomea. Yksityisten yritysten voitonkeruun estämiseksi arpajaislakiin laadittiin säädös, jonka mukaan bingotoimintaa voi harjoittaa ainoastaan yleishyödyllinen yhdistys, ja bingon järjestäminen sopii paikallisille pienyhdistyksille erinomaisesti. Perinteisten arpajaisten sijaan bingoon liittyy paljon vahvemmin sosiaalinen pelaaminen, joka saa erilaiset pelaajat kohtaamaan toisensa hauskan pelin myötä ja samalla yhdistys voi myös kertoa toiminnastaan kiinnostuneille pelaajille.

Bingon suosion hiipuminen ja nettibingo

Vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä alkoi näyttää selvältä, että bingosalien kultakausi oli hiipumassa. Aiemmin laajasti eri-ikäisiä pelaajia puoleensa vetäneet bingosalit eivät enää innostaneet nuorempaa sukupolvea ja Internetin yleistymisen myötä verkkopelaaminen kiinnosti nuorempia pelaajia huomattavasti enemmän. Pelaajien määrän väheneminen on hiljalleen johtanut tilanteisiin, joissa bingosalin pitäminen ei ole enää kannattavaa varojen keräämistä.

Kuva
Tomppa Koponen

Yksi Helsingin viimeisimmistä bingosaleista sai naulan arkkuunsa muutama vuosi sitten, kun vuokrasopimus irtisanottiin. Bingotoiminta oli jo tätä ennen alkanut tuottaa tappiota jalkapalloseura HJK:lle eikä uusia tiloja siten alettu enää etsimään. Pelit olivat tulleet tiensä päähän ja viimeisen bingopelin jälkeen liikuttuneen kyynelehtivät asiakkaat ja bingosalin työntekijät jättivät haikeat hyvästit toisilleen.

Valtakunnallisesti Suomessa on enää jäljellä alle kymmenen varsinaista bingosalia, joissa järjestetään säännöllisesti perinteisiä bingopelitapahtumia. Monille iäkkäille vakioasiakkaille nämä ovat tärkeitä henkireikiä. Pelisaliin kokoonnutaan tutun peliporukan kanssa ja pelaamisen ohella vaihdetaan kuulumisia. Nuoremmalle sukupolvelle on sen sijaan luontevaa kohdata ikätovereitaan verkkopeleissä Internetin välityksellä. Molemmissa pelitavoissa, nettibingossa ja fyysisessä bingosalissa pelaamisessa, on hyviä puolia.

Nettibingossa korostuu helppous ja riippumattomuus ajasta ja paikasta. Vastaavaa yhteisöllistä kokemusta nettipelaamisesta ei kuitenkaan saa kuin mitä paikan päällä pelisalissa pelaaminen tarjoaa. Kehityssuunta on kuitenkin verkkopelaamisen kasvussa ja jo ennestään harvalukuiset bingosalit jäänevät lähivuosina historiaan. Varmasti perinteistä bingoa tullaan kuitenkin vielä pelaamaan ainakin vuokratiloissa satunnaisesti bingon suurvuosia muistellen.

Yhteenveto

Bingo tarjosi vielä muutama vuosikymmen sitten erinomaisen tavan paikallisille yhdistyksille kerätä varoja toimintaansa järjestämällä tavarapalkintoja sisältäneitä bingopelitapahtumia. Huippuvuosina Suomessa oli satoja bingosaleja, joissa pelattiin vain bingoa. Verkkopelaamisen yleistymisen myötä bingosalien suosio on hiipunut ja jäljellä on enää muutama. Bingon suosio pelinä ei ole kuitenkaan suomalaisten keskuudessa hiipunut, vaan se saanut uuden muodon yhteisöllisenä verkkopelinä.

Julkaistu torstaina 29.4. klo 17:53 avainsanoilla historia ja pelit.

Edellinen
Reilu rautakauppias
Seuraava
Snowpiercer - osa 1
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä